Lue lisää »

Luottotietotoiminnalla ehkäistään luotonantajien tappioita ja niistä johtuvia luottohintojen ja palvelumaksujen sekä viime kädessä verojen korotuksia. Esimerkiksi 1990-luvulla aiheutuneiden 80-90 miljardin markan luottotappioiden maksumiehiksi ovat joutuneet pääasiassa velvoitteensa tunnollisesti hoitaneet henkilöt.

Arvioidakseen luottoon liittyviä riskejä luotonantaja tai maksuajan myöntäjä tarvitsee tietoja hakijasta. Asiakastiedon välittämä tieto auttaa luotonantajaa luottoriskien hallinnassa sekä vähentää muita mahdollisesti syntyviä ongelmia. Asiakastiedon palvelut myös nopeuttavat luottopäätöksen tekemistä. Taloudelliset asiansa hyvin hoitavat henkilöt saavat siis luottonsa nopeammin ja kaikkien luottojen kustannukset pienenevät.

Yksityishenkilöiden luottotiedoilla tarkoitetaan luottotietolaissa tietoja, jotka koskevat luonnollisen henkilön tai yrityksen maksukykyä tai maksuhalukkuutta. Luottotietoja ovat myös ne tiedot, jotka jollain muulla tavalla kuvaavat henkilön tai yrityksen kykyä vastata sitoumuksistaan ja joita käytetään luottoa myönnettäessä tai luottoa valvottaessa.

Luottotietolain mukaan yksityishenkilöiden luottotietoja voidaan luovuttaa vain luoton myöntämistä tai luotonvalvontaa varten sekä muihin laissa mainittuihin verrattavaan tarkoituksiin. Luottotietolain 19 §:ssä on lueteltu lainmukaiset käyttötarkoitukset.

Luoton myöntämisellä tarkoitetaan myös luottokauppaan rinnastettavaa sopimusta, jolloin tietoja voidaan käyttää. Luotonvalvonnalla tarkoitetaan sitä, että henkilöllä on maksamatonta luottoa tai avoin luotollinen tili, jolloin luotonmyöntäjä voi hyödyntää tietoja omassa luotonvalvonnassaan. Lisäksi luottotietoja voidaan käyttää esimerkiksi perinnässä.

Työhönotto
Luottotietoja voidaan käyttää laillisesti myös työhönotossa tai muussa tähän verrattavassa tarkoituksessa. Työhönotossa tietoja voi käyttää silloin, kun työnantaja palkkaa henkilön tehtävään, jossa työntekijä on välittömässä taloudellisessa vastuussa työnantajan omaisuudesta tai kun työsuhde muutoin edellyttää erityistä luottamusta.

Käyttötarkoituksen ilmoittaminen
Henkilöluottotietojen käyttäjä joutuu aina luottotietokyselyn yhteydessä ilmoittamaan, mihin tarkoitukseen hän tietoa käyttää. Asiakastiedon rekisteriin jää tieto tehdystä kyselystä sekä kyselijästä.

Pelkästään maksun myöhästyminen, esimerkiksi sähkölaskun maksaminen kolme viikkoa eräpäivän jälkeen tai maksamattoman pysäköintivirhemaksun siirtyminen ulosmittaukseen ei suoraan aiheuta luottotietomerkintää. Huomattava osa ihmisistä hoitaa maksuviivästymisensä pari kuukautta eräpäivästä maksamalla tai neuvottelemalla luotonantajan kanssa, eikä siitä aiheudu luottotietomerkintää luottotietorekisteriin.

Luottotietomerkintä rekisteröidään, kun maksun laiminlyönti on todettu tuomioistuimen päätöksellä tai ulosottoviranomaisen toimituksella. Tätä ennen maksu on ollut pitkään maksamatta (keskimäärin 6-8 kuukautta) ja henkilö on saanut useita perintäkirjeitä. Kulutusluottosopimuksen tai osamaksukauppa-sopimuksen erien laiminlyönti voi tiettyjen edellytysten täyttyessä oikeuttaa velkojan ilmoittamaan tätä koskevan maksuhäiriön suoraan Suomen Asiakastieto Oy:öön.

Edellä mainittujen viranomaisten toteamien maksuhäiriöiden lisäksi rekisteriin voidaan suoraan luotonantajan ilmoituksen perusteella merkitä tieto kulutusluottosopimukseen perustuvan maksun laiminlyönnistä. Tällainen merkintä voidaan tehdä jo kun on kulunut vähintään 60 päivää alkuperäisestä eräpäivästä. Tässä tarkoitettuja kulutusluottosopimuksia ovat mm. luottokorttisopimukset, osamaksukauppasopimukset ja myös pikaluottosopimukset.

Luottotietolain 12 § ja 13 §:ssä luetellaan kaikki luottotietomerkinnät, joita yksityishenkilöille voidaan luottotietorekisteriin rekisteröidä. Suurin osa luottotietomerkinnöistä on viranomaisten vahvistamia julkisia tuomioita tai päätöksiä. Yksityishenkilölle ei laiteta luottotietomerkintää hänen tietämättään. Asiakastieto ilmoittaa ensimmäisestä henkilölle merkitystä luottotietomerkinnästä lähettämällä rekisteröidylle ns. ensirekisteröinti-ilmoituksen. Siinä kerrotaan myös kuinka kauan merkintä säilyy luottotietorekisterissä.

Luottotietorekisterin tarkoituksena on antaa käsitys henkilön taloudellisesta asemasta ja sitoumusten hoitokyvystä sekä kertoa luotettavuuden arvioinnissa käytettäväksi tarkoitettuja tietoja.

Suomessa luottotietorekisteriin voi tallentaa vain tietoja maksun laiminlyönnistä sekä tietoja luottotietomerkinnän aiheuttaneen velan suorittamisesta. Positiivista tietoa, esimerkiksi tietoa luottojen hyvästä hoitamisesta, ei lain mukaan voida Suomessa rekisteröidä. Useissa muissa EU-maissa positiivisten luottotietojen rekisteröinti on sallittua.

Luottotietolaissa on rekisteröidyn aseman parantamiseksi säädetty, että luottotietorekisteriin saa tallentaa rekisteröidyn pyynnöstä tiedon velan maksamisesta. Tieto ei kuitenkaan poista luottotietomerkintää rekisteristä vaan se liitetään merkinnän yhteyteen.

Pelkästään maksun myöhästyminen ei aiheuta maksuhäiriömerkintää. Luottotietorekisteriin saa luottotietolain 13 §:n nojalla tallentaa maksuhäiriötietona

Luottotietorekisteriin saa tallettaa henkilöluottotietoina:

1) konkurssia koskevina tietoina ne tiedot, jotka rekisteröidystä on talletettu konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteristä annetussa laissa (137/2004) tarkoitettuun konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteriin;

2) velkajärjestelytietoina ne tiedot, jotka rekisteröidystä on talletettu yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) 87 §:ssä tarkoitettuun velkajärjestelyrekisteriin;

3) viranomaisen toteamina maksuhäiriötietoina tiedot maksun laiminlyönnistä, joka on todettu tuomioistuimen lainvoimaisella tuomiolla tai yksipuolisella tuomiolla, tuomioistuimen vahvistamalla sovinnolla taikka rekisteröidyn hyväksymän vekselin protestilla;

4) ulosottotietoina tiedot sellaisesta maksuvelvoitteen täytäntöönpanoa koskevasta ulosottoasiasta, jossa on annettu estetodistus tai ulosmittaus on jatkunut kahden vuoden aikana vähintään 18 kuukauden ajan.;

5) velkojan ilmoittamina maksuhäiriötietoina tiedon 14 §:ssä tarkoitetusta kulutusluottosopimukseen perustuvan maksun laiminlyönnistä;

6) velallisen tunnustamana maksuhäiriötietona tiedon rekisteröidyn useamman velkojan kanssa tehdyn tai muutoin laaja-alaisen maksujärjestelyjä koskevan sopimuksen yhteydessä antamasta kirjallisesta ilmoituksesta, jolla hän tunnustaa lyöneensä maksun laimin;

7) kuulutustietoina julkisesta haasteesta annetun lain (729/2003) 10 §:ssä tarkoitettuun kuulutusrekisteriin talletetut tiedot;

8) suorituksen maksamistietoina tiedot sellaisen maksuvelvoitteen suorittamisesta, jonka laiminlyönnin johdosta 1?5 kohdassa tarkoitettu maksuhäiriömerkintä on tehty, kun tieto on toimitettu laissa säädetyn velvoitteen mukaisesti rekisterinpitäjälle tai kun rekisteröity on pyytänyt tällaisen merkinnän tekemistä ja esittänyt luotettavan selvityksen maksun suorittamisesta taikka kun rekisterinpitäjällä muutoin on maksusta tieto;

9) luottokelpoisuuden arviointitietona luottokelpoisuutta koskevan luokituksen tai muun luottokelpoisuutta osoittavan arviointitiedon.

8) osamaksukaupassa tai muussa kulutusluotossa (esimerkiksi luottokortin käytössä) todetun maksun viivästymisen.

Lakiin on kirjattu useita ehtoja, joilla halutaan varmistaa, ettei henkilö saa kulutusluottoa koskevaa rekisterimerkintää tietämättään ja että hänellä on riittävästi aikaa maksaa erääntynyt suoritus.

Miten merkinnän voi saada?
Kulutusluottohäiriö (osamaksun tai tili- tai kertaluottomaksun laiminlyönnistä syntyvä maksuhäiriömerkintä) edellyttää, että velkoja lähettää velalliselle kirjallisen maksukehotuksen, jossa muistutetaan luottotietorekisterimerkinnän mahdollisuudesta, jos maksua ei suoriteta. Maksukehotus on lähetettävä vähintään 21 päivää ennen maksuhäiriön rekisteröintiä. Maksun on oltava viivästynyt yli 60 päivää alkuperäisestä eräpäivästä.

Kun velka on maksettu
Tieto maksun suorittamisesta merkitään maksuhäiriömerkinnän yhteyteen. Rekisteröity voi ilmoittaa maksuhäiriömerkinnän aiheuttaneen velan suorittamisesta Asiakastietoon omalla oikeaksi vakuuttamallaan ilmoituksella. Ilmoitukseen on liitettävä luotettava selvitys maksun suorittamisesta, esimerkiksi velkojan antama todistus tai muu luotettava selvitys. Tieto pohjautuu rekisteröidyn pyyntöön.

Luottotietomerkinnät säilyvät luottotietorekisterissä vain tietyn määräajan. Määräajan päätyttyä Asiakastieto poistaa tiedon rekisteristään. Määräajat vaihtelevat maksuhäiriömerkinnän mukaan.
- ulosotossa todettu varattomuus tai muu ulosottoeste (3 v.)
- Pitkäkestoisesta ulosotosta kertova merkintä (3 v.)
- velkomustuomio (3 v.)
- kulutusluottoon liittyvä maksuhäiriö (2 v.)
- yksityishenkilön konkurssi (5v.)

Häiriön säilymisaikaa voi lyhentää
Ulosotto- ja velkomustuomiomerkinnän kolmen vuoden säilymisaikaa voi lyhentää vuodella, mikäli rekisterissä on vain yksi merkintä, ja tosite maksun suorittamisesta toimitetaan Asiakastietoon.

Luottotietomerkinnät ja niiden tallennusajat »

Luottotietolain mukaan luottotietorekisteriin ei saa tallentaa harhaanjohtavaa tai virheellistä tietoa. Rekisterinpitäjän on rekisteröidyn vaatimuksesta korjattava rekisterissä oleva virheellinen tieto. Asiakastiedossa virheitä on esiintynyt erittäin vähän, mutta inhimillisten syiden vuoksi niitä voi joskus tulla.

Jos henkilö on saanut Asiakastiedolta ilmoituksen luottotiedoista, joita hän pitää virheellisenä, oikaisuvaatimus tehdään Asiakastietoon.

Oikaisupyyntö on hyvä tehdä kirjallisesti. Siitä tulee ilmetä
. vaatimuksen esittäjän nimi ja henkilötunnus
. tiedot, joita pidetään virheellisinä
. perusteet, miksi rekisteröity tieto on virheellinen sekä
. pyyntö saada mahdollisesta kielteisestä päätöksestä kirjallinen todistus.

Jos vaatimuksen perusteet ilmenevät rekisteröidyn hallussa olevista asiakirjoista, niiden kopiot on hyvä liittää mukaan. Luottotietomerkinnän oikaisemiseen voi saada apua myös merkinnän vahvistaneelta viranomaiselta tai velkojalta, jonka toimesta saatavan laiminlyönti on viety viranomaisen vahvistettavaksi.

Velan maksaminen tai maksamisesta sopiminen maksuhäiriön toteamisen jälkeen ei riitä poistoperusteeksi.

Lähetä omien luottotietojen tarkistuspyyntö »

Henkilö ei voi kieltää luottotietojensa luovuttamista. Tiedon kysyminen on aina sallittua laissa mainittuihin laillisiin käyttötarkoituksiin.

Ei voi. Luottotietoja saa kysyä vain laissa nimenomaan mainittuihin tarkoituksiin. Kysyminen ilman laissa mainittua perustetta on rikos. Tietoja kysyessä joutuu antamaan koko henkilötunnuksen, pelkän nimen perusteella ei kyselyä voi tehdä.

Suomen Asiakastieto Oy tulee hyvin selvästi kertomaan tietoja kysyville, että on rikos kysyä tietoja ilman perustetta. Jokainen tietoja kysyjä tunnistetaan niin, että tiedämme kuka tietoja kysyy ja mihin tarkoituksiin. Luottotietolaki asettaa Asiakastiedolle velvoitteen asettaa tiedot myös yksityisten henkilöiden käyttöön.

Suomen Asiakastieto Oy on ottanut 31.3.2008 käyttöön Luottotietolain mukaiset henkilöluottotietojen kysely- ja käyttötarkoitukset. Haluamme kiinnittää asiakkaidemme sekä heidän henkilökuntaansa kuuluvien huomion seuraaviin, henkilöluottotietojen kysymistä ja käyttöä koskeviin, Luottotietolain ja AT:n asiakassopimuksen kohtiin:

- Asiakastiedolta saadut käyttäjätunnukset ovat henkilökohtaisia eivätkä ne saa olla yhteiskäytössä
- Tietojen käyttö muihin kuin asiakasyritysten tarpeisiin on ehdottomasti kielletty
- Asiakasyrityksen henkilökuntaan kuuluva ei saa käyttää palveluita henkilökohtaisiin tarkoituksiin
- Tietojen käyttö luvattomiin tarkoituksiin tai luovuttaminen eteenpäin on rikos ja voi johtaa poliisitutkintaan
- Asiakasyrityksillä on valvontavastuu henkilökuntansa tietojen käytöstä

Henkilöiden maksuhäiriötietojen ja luokitustietojen säilytysajat »

Henkilöluottotietojen (maksuhäiriöiden) tallennusaika säädetään luottotietolain 18 §:ssä. Varsinaisten maksuhäiriöiden säännönmukaiset tallennusajat on merkitty oheiseen erilliseen dokumenttiin.

Luottotietomerkinnät ja niiden tallennusajat »

Huomioitavia sääntöjä tallennusajoista ja niiden muutoksista

Normaali tallennusaika (luottotietolaki 18 § 1. mom.)
Pääsääntö on se, että viranomaisen toimenpiteeseen perustuvien maksuhäiriöiden (tieto varattomuudesta ja yksipuolisesta tuomiosta) tallennusaika on 3 vuotta. Ainoastaan tieto ns. suppeassa menettelystä todetusta varattomuudesta on poistettava heti, jos velallinen maksaa kyseisen velan. Muut maksuhäiriöt eivät poistu maksun takia heti.

Tallennusajan lyhentyminen (luottotietolaki 18 § 2. mom.)
Jos maksuhäiriön aiheuttanut saatava maksetaan voi tallennusaika lyhentyä kahteen vuoteen. Tämä pätee esimerkiksi YVK sekä UMV -merkinnöissä. Mikäli tieto maksamisesta tulee kahden vuoden jälkeen, poistetaan maksuhäiriötieto heti, kun tieto on toimitettu Asiakastietoon. Varsinaisesta luottotietorekisteristä tulee poistaa mahdolliset luokittelutiedot heti, kun luottotietomerkintä on poistettu.

HUOM. Tämä lyhennyssääntö pätee ainoastaan silloin, kun on kyse ainoasta maksuhäiriöstä tai viimeisimmästä maksuhäiriöstä.

Tallennusajan pidentyminen (luottotietolaki 18 §:n 3 mom.)
Mikäli henkilölle tulee uusi maksuhäiriö ennen kuin aikaisempi häiriö on ehtinyt poistua, pitenee aikaisemman maksuhäiriön tallennusaika 4 vuoteen. Aikaisemman häiriön tallennusaika pitenee 4 vuoteen vaikka sen yhteyteen olisi jo merkitty tieto sen maksamisesta. Uuden maksuhäiriön tallennusaikaa pidentävä vaikutus on lain sanamuodon mukaan voimakkaampi kuin maksamisen tallennusaikaa lyhentävä vaikutus.

Mikä tahansa uusi maksuhäiriö voi aiheuttaa aikaisemman maksuhäiriön tallennusajan pidentymisen, mutta vain viranomaisen toteama aikaisempi maksuhäiriö (YVK, UMV, UMS, UMP) voi pidentyä.

Merkintä luottotietorekisteriin	Tallennus- aika (vuotta)	Muutos tallennusaikaan	Luottotietolain kohta
Maksuhäiriömerkintä (tieto varatto-muudesta tai yksipuolisesta tuomiosta)	3		luottotietolaki 18 § 6. mom.
3 vuoden maksuhäiriömerkinnän aiheuttava saatava maksetaan (kun rekisterissä ei ole muita häiriöitä) ja maksun suoritustieto toimitetaan Asiakastietoon	2	Tallennusaika lyhenee vuodella. Jos saatava maksetaan 2 vuoden jälkeen, merkintä poistuu silloin, kun tieto maksusta on toimitettu Asiakastietoon	luottotietolaki 18 §
Maksuhäiriömerkinnän voimassaoloaikana tulee uusi maksuhäiriömerkintä	edellisen 4 uuden 3	Aikaisemmin tulleen maksuhäiriömerkinnän tallennusaika piteneen neljään vuoteen.	luottotietolaki 18 §

Henkilö pystyy siis itse vaikuttamaan maksuhäiriön tallennusaikaan. Todiste velan poismaksamisesta on toimitettava Asiakastietoon.

Luottotietolain uudistus muuttaa ulosottotoimitusten aiheuttamien maksuhäiriömerkintöjen tallennus- ja esittämiskäytäntöjä. Muutokset astuvat voimaan 1.4.2010 ja Suomen Asiakastieto Oy on huomioinut ne rekisterissään.

Jatkossa velan vanheneminen poistaa myös siitä aiheutuneen maksuhäiriömerkinnän. Normaali velka vanhenee 15 vuodessa suoritustuomion antamisesta. Uusien, lain voimaantulon jälkeen rekisteröityjen merkintöjen osalta Asiakastieto poistaa merkinnät automaattisesti. Asiakastieto saa ulosotolta varattomuusmerkinnän yhteydessä tiedon velan vanhentumisesta.

Nyt rekisterissä olevien merkintöjen osalta Asiakastieto poistaa vanhentuneeseen velkaan perustuvan merkinnän ulosottomiehen pyynnön perusteella. Ulosottomiehet ovat velvollisia ilmoittamaan Asiakastiedolle sellaisista varattomuusmerkinnöistä, joissa kaikki velat ovat vanhentuneet.

Rekisteröity (velallinen) voi myös itse pyytää vanhentuneeseen velkaan perustuvan merkinnän poistamisesta tai muuttamisesta esittämällä Asiakastiedolle aineiston, jonka perusteella voidaan todeta merkinnän taustalla olevan velan vanhentuneen.

Säännöksen perusteella poistetaan vain merkinnät, jos vanhentuminen on tapahtunut ns. 15 vuoden säännön perusteella. Säännös ei koske esim. vanhentuneita veroja.