Asiakastieto Media


Julkiset hankinnat: Miljardien mahdollisuus vai mystinen mammutti?

Artikkeli24.06.2020

Julkiset hankinnat: Miljardien mahdollisuus vai mystinen mammutti?

Julkisissa hankinnoissa korostuu yksi yhteinen asia: kaikki osapuolet tarvitsevat lisää koulutusta.

Julkiset hankinnat herättävät paljon tunteita, sillä hankinnoissa liikkuu runsaasti rahaa. Eri arvioiden mukaan julkisia hankintoja tehdään 30–50 miljardilla eurolla vuodessa. Haarukka on iso, mutta tarkkaa tilastoa ei ole.

Tilastoinnin vajavaisuutta on kritisoitu. Suurin kritiikki kohdistuu kuitenkin julkisen sektorin osto-osaamiseen ja kirjaviin käytäntöihin kilpailutuksissa. Monimutkaiset tarjouspyynnöt ovat johtaneet siihen, että yksittäisiin kilpailutuksiin osallistuu vain vähän yrityksiä.

Kunnat ovat julkisyhteisön suurin yksittäinen ostajaryhmä.

– Kunnat ovat joutuneet maksamaan paljon oppirahoja. Ostajapuolella voi olla pieni kunta, jossa on osaamista vähän. Osaaminen kuitenkin kehittyy koko ajan paremmaksi, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio.

Hankintalaki edellyttää, että julkisyhteisön pitää kilpailuttaa hankinta, jos se ylittää tietyn kynnysarvon. Esimerkiksi tavaroissa ja palveluissa kansallinen kynnysarvo on 60 000 euroa. Rakennusurakoissa sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa kynnysarvot ovat korkeammat. Niiden lisäksi puhutaan vielä EU-kynnysarvoista ja pienhankinnoista.

Pienet kunnat ovat kynnysarvojen ja hankintojen kanssa helisemässä, mutta myös julkisen sektorin hankintayksikössä Hanselissa myönnetään, että maailma on aiempaa monimutkaisempi. Hansel vastaa koko julkisen sektorin yhteishankinnoista. Lisäksi se tarjoaa kilpailuttamispalveluja ja ylläpitää muun muassa sähköistä kilpailutusjärjestelmää Hilmaa.

– Osto-osaaminen on parantunut, mutta sitä tarvitaan lisää. Kuntien, virastojen ja ministeriöiden johdon pitää ymmärtää paremmin hankinnoilla saavutettava vaikuttavuus ja se, kuinka paljon niihin käytetään rahaa ja kuinka paljon on mahdollista saada säästöjä, sanoo Hanselin toimitusjohtaja Anssi Pihkala.

Hän ymmärtää hankintoihin liittyvät vaikeudet etenkin pk-yrityksille.

– Me puhumme kilpailun puolesta. Yrittäjien kannattaa osallistua markkinavuoropuheluun ja kertoa aktiivisesti omista ideoistaan. Kuuntelemme kyllä, miten voisimme tehdä asioita järkevämmin. Ja vaikka hankintalaki on tuonut lisää sääntelyä, se on samalla lisännyt avoimuutta ja kohtelee yrityksiä tasapuolisesti, toimitusjohtaja kertoo.

Yrittäjä, ota yhteyttä ostajaan

Jos julkisyhteisöt tarvitsevat lisää koulutusta, sitä tarvitsevat myös yrittäjät. Osa kommunikoi hankintayksiköiden kanssa säännöllisesti, osa puolestaan ei edes tiedä, mikä on Hilma. Suomen yrittäjien tekemän kyselyn perusteella joka neljäs yritys osallistuu vuosittain julkiseen tarjouskilpailuun.

Sanna Meronen-Vilenius sanoo, että yrittäjien osaamattomuus paistaa läpi. Hän on kouluttanut vuosikaudet yrityksiä julkisiin hankintoihin liittyvissä asioissa, ja antaa Uudenmaan yrittäjissä osa-aikaisesti hankintaneuvoja.

– Ei ole olemassa prototyyppiyritystä. Törmään kuitenkin jatkuvasti kysymyksiin: Mitä julkinen hankinta tarkoittaa? Mistä niistä saa tietoa? Mikä on Hilma? Meronen-Vilenius luettelee.

Lisäksi tarjouspyynnöt herättävät ihmetystä. Yrittäjät eivät aina ymmärrä, miksi joku yksinkertainen asia on kuvattu byrokraattisesti.

– Hinta-laatu-suhteesta on ikuinen tappelu, hän jatkaa.

Sanna Meronen-Vileniuksen vinkit tarjouskilpailuihin mieliville yrityksille:

  • Tuote tai palvelu kuntoon.
  • Ota yhteyttä hankintayksiköihin ja pyydä tapaaminen.
  • Ota sähköiset kanavat haltuun.
  • Perehdy hakuvahteihin.
  • Osallistu tietopyyntöihin.
  • Tarjouspyynnöissä vastaa kysymyksiin!

Ratkaiseeko strategia ongelmat?

Valtiovarainministeriö ja Kuntaliitto käynnistivät viime syksynä Hankinta-Suomi-foorumin, jonka tehtävänä on laatia Suomeen ensimmäinen hankintastrategia. Kuntaliiton Hanna Tainio on ohjausryhmän varapuheenjohtaja.

– Strategia on tarkoitus julkistaa syyskuussa. Olemme kuulleet laajalti eri sidosryhmiä ja kehityskohteita on löytynyt paljon. Koulutusta kaivataan etenkin tiedolla johtamiseen. Lisäksi tavoitteena on luoda hankinnoista yhteinen tietopohja, Tainio kuvaa.

Hanselin Anssi Pihkala pitää yhteistä strategiaa hyvänä asiana. Hän kiittelee, että vastuullisuus ja innovaatioiden edistäminen on nostettu esille.

– Iso kysymys on strategian jalkautus. Muuten vaarana on, että se jää jonnekin pölyttymään, Pihkala sanoo.
Meronen-Vilenius puolestaan pelkää strategiaan kirjattujen suositusten ja toimenpiteiden, esimerkiksi sosiaalisesta ja ekologisesta kestävyydestä, muuttuvan automaattisesti vaatimuksiksi kaikissa hankinnoissa.

– Jos ne tuodaan automaattisesti laatukriteeriksi, niin ne voivat vaikuttaa negatiivisesti pk-yritysten mahdollisuuteen ja motivaatioon osallistua julkisiin hankintoihin. Onneksi haasteeseen on helppo ratkaisu eli markkinavuoropuhelu, Meronen-Vilenius sanoo.

Teksti: Kimmo Koivikko

Artikkeli on julkaistu alun perin Luottolista-lehdessä 6/2020. Tilaa maksuton Luottolista-uutiskirje.

Liitteet

Yhteyshenkilöt

Ville Kauppi

Ville Kauppi

Lehdistökontakti

Content Manager

ville.kauppi@asiakastieto.fi

+358 10 270 7504

Pia Katila

Pia Katila

Lehdistökontakti

Viestintä- ja sijoittajasuhdepäällikkö

pia.katila@asiakastieto.fi

+358 10 270 7506

Käytämme evästeitä, jotta sivusto toimisi paremmin sinulle. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt, että käytämme evästeitä. Lue lisää evästeistä täällä.