Asiakastieto Media


Huoltaja, biologinen vanhempi vai vieras aikuinen?

Blogi13.02.2018

Kun lapsi ja aikuinen kävelevät yhdessä pankkiin, mistä pankki tietää asioinnin alkaessa, onko aikuinen lapsen huoltaja tai ylipäätänsä henkilö, joka saa hoitaa asioita lapsen puolesta? Tai kun aikuinen asioi lapsen puolesta vakuutusyhtiön sähköisessä kanavassa, mistä palvelu tunnistaa, kuka aikuinen on, ja onko aikuisella oikeus asioida lapsen puolesta?

Ilman digitaalista ja reaaliaikaista tarkistusta tätä ei voikaan tietää. Ensin pitää tunnistaa ja tuntea aikuinen ja lapsi. Kun nämä tiedot on varmistettu, tulee selvittää roolit. 

Aikuinen voi käyttäytyä kuin huoltaja, aikuinen voi olla lapsen biologinen vanhempi, aikuisella voi olla identtinen sukunimi kuin lapsella, aikuinen voi asua samassa osoitteessa kuin lapsi ja aikuinen voi näkyä yrityksen asiakasjärjestelmässä lapsen kanssa aiemmin asioineena henkilönä. Mikään näistä merkeistä ei silti vielä kerro, saako aikuinen asioida lapsen puolesta tai onko kyseinen aikuinen ylipäätänsä lapsen huoltaja.

Huoltajuuskysymykset ovat kriittisiä, kun asioinnissa on kyse lapsen henkilökohtaisista asioista – esimerkiksi tilien, pankkipalveluiden ja vakuutuksien muodossa. Näissä konteksteissa oikea ja varmistettu tieto on kullanarvoista, sillä se ehkäisee väärinkäytökset ja säästää eri osapuolten aikaa.

Asiakastiedon Huoltajuustarkistuksen ideana on tarjota yksinkertainen varmistus sille, että asioiva henkilö on lapsen huoltaja, sekä tieto siitä, kuka tai ketkä muut ovat lapsen huoltajia. Yhdessä asiakkaidemme kanssa loimme Huoltajuustarkistuksen sellaiseksi, että se tukee tätä nimenomaista käyttötarkoitusta.

Huoltaja on usein myös edunvalvoja

Huoltaja on henkilö, jolla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta sekä muista henkilökohtaisista asioista. Huoltajia voi olla alaikäisellä lapsella eli huollettavalla yksi tai useampia. Useimmiten huoltaja toimii myös lapsen edunvalvojana, mutta joissakin tilanteissa, kuten alle 18-vuotiaan huoltajan kohdalla, huoltaja ei voi ikänsä puolesta toimia lapsen edunvalvojana.

Edunvalvojan tehtäviin puolestaan kuuluu päämiehen edustaminen tämän omaisuutta ja taloudellisia asioita koskevissa oikeustoimissa, jollei tuomioistuin ole tehtävää antaessaan toisin määrännyt tai jollei toisin ole säädetty. Useimmissa tapauksissa huoltajan rooli onkin kaksoisrooli; sama henkilö on sekä huoltaja että edunvalvoja.

Holhoustoimilain 7 §:n mukaan tuomioistuimen on määrättävä edunvalvoja alaikäiselle, joka on edunvalvojan kuoleman tai muun syyn johdosta ilman edunvalvojaa. Mikäli kuitenkin toinen lapsen huoltajista on vähintään 18-vuotias, toimii hän myös lapsen edunvalvojana. Huollettavalla voi olla edunvalvoja myös siitä syystä, että huoltaja on vajaavaltainen ja myös silloin, kun huoltajat ovat täysivaltaisia, mutta huollettavalla on omaisuutta yli 20 000 euroa (Laki holhoustoimesta 66 §).

Biologinen vanhempi ei ole aina huoltaja

Huoltosuhteen perusteella muodostuu oikeus lapsen asioiden hoitoon. Tässä yhteydessä ei ole merkitystä, onko huoltaja lapsen isä tai äiti. Joskus on tilanteita, joissa kumpikaan lapsen elossa olevista vanhemmista ei ole lapsen huoltajia. Toisaalta taas huoltosuhde katkeaa vanhempaan myös, mikäli huoltajana toiminut vanhempi menehtyy, vaikkei biologinen vanhemmuus luonnollisestikaan tähän katkea.

Useasti finanssialan asioinnissa olennaisempaa ei olekaan tietää, ketkä ovat lapsen vanhempia, vaan se, ketkä ovat tämän huoltajia eli oikeutettuja hoitamaan asioita lapsen puolesta.

Huollonjako voidaan sopia tai määrätä

Huollonjakosopimuksella tarkoitetaan sopimusta lapsen huoltoon liittyvissä asioissa. Lapsen vanhemmat voivat erotessaan tehdä lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta sopimuksen lapsen asuinkunnan lastenvalvojan luona. Sosiaalilautakunta vahvistaa sopimuksen, minkä jälkeen tieto sopimuksesta kirjataan Väestötietojärjestelmään.
Huollonjakomääräyksellä puolestaan tarkoitetaan käräjäoikeuden päätöstä lapsen huoltoon liittyvistä asioista. Mikäli lapsen vanhemmat eivät pääse yhteisymmärrykseen huollonjaosta, käräjäoikeus voi määrätä lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta tai elatuksesta. Väestötietojärjestelmään kirjataan tällöin tieto huollonjakomääräyksestä.

Tunne asiakas ehkäistäksesi asiointipetokset

Erilaiset väärinkäytöt ja petokset lisääntyvät – myös perheiden sisällä. Yksi konkreettinen keino taklata kaikista yksinkertaisimpia asiointiin liittyviä väärinkäyttöjä on hyödyntää henkilön tuntemistietoa kaikessa digitaalisessa ja live-asioinnissa. Henkilötiedolla sekä varmistutaan oikeasta henkilöstä, että siitä, voiko asiointi valtuuksien puolesta jatkua.

Reetta Sinelampi
Liiketoiminnan kehityspäällikkö
Suomen Asiakastieto Oy

Yhteyshenkilöt

Ville Kauppi

Lehdistökontakti

Päätoimittaja

ville.kauppi@asiakastieto.fi

+358 10 270 7504

Pia Katila

Lehdistökontakti

Viestintä- ja sijoittajasuhdepäällikkö

pia.katila@asiakastieto.fi

+358 10 270 7506