Asiakastieto Media


Positiivinen luottotietorekisteri on liian hidas lääke ylivelkaongelmiin

Tiedote05.09.2018

Oikeusministeriön toimeksiannosta mietintönsä laatinut yritysoikeuden professori Erkki Kontkanen esittää ns. positiivisen luottotietorekisterin perustamista. Esityksen mukaan uusi rekisteri muodostuisi kuluttajille myönnettyjä luottoja koskevista tiedoista ja luotonhakijoiden tuloja koskevista tiedoista. Rekisteri toimisi verottajan ylläpitämän tulorekisterin yhteydessä ja se voisi Kontkasen arvion mukaan aloittaa toimintansa aikaisintaan vuonna 2023. Mietinnössä huomioitiin myös ns. hajautettu kyselyjärjestelmä mahdollisena toteutustapana positiivisen luottotiedon hyödyntämiseen.

”Olemme vilpittömän iloisia siitä, että yhteisymmärrys positiivisen luottotiedon hyödyistä ylivelkaantumisen torjunnassa vahvistuu. Ammattimaisesti luottoja kuluttajille myöntävien asiakasyritystemme jatkuvana pyrkimyksenä on tehdä mahdollisimman laajaan tietoon pohjautuvia, oikeita luottopäätöksiä eli myöntää luottoa maksukykyisille kuluttajille. Vastuu asiakkaasta ja liiketoiminnallinen tehokkuus ovat toisiaan tukevia tekijöitä, joten nykyistä kattavampaan tietoon perustuva näkemys luotonhakijan maksukyvystä palvelee varmasti niin luotonmyöntäjän kuin asiakkaankin parasta”, toteaa toimitusjohtaja Jukka Ruuska Asiakastieto Groupista.

Asiakastiedon mukaan on hyvä, että positiivisen luottotiedon yhteydessä myös tulorekisterin tiedot saataisiin mukaan luotonhakijan maksukyvyn arviointiin.

”Samalla joudumme toteamaan, että lainsäädäntömuutoksia edellyttävä uusi rekisteri on auttamatta liian hidas ratkaisu alati pahenevaan ongelmaan. Asiakastiedon luottotietorekisterissä on tällä hetkellä 379 000 kuluttajaa, joilla on keskimäärin 15 maksuhäiriömerkintää, ja joukko on kasvanut koko ajan jo vuosikymmenen. Talouden sykleissä vähintään viiden vuoden odotus käytännössä tarkoittaisi, että ennen uuden rekisterin käyttöönottoa ehtii tulla taantuma, joka entisestään pahentaa kuluttajien tilannetta”, Ruuska jatkaa.

Ruotsissa positiivinen luottotietorekisteri on ollut käytössä jo pitkään. Sitä ylläpitää Asiakastieto Groupiin yhdistynyt UC Ab.

”Vuosien kokemuksen perusteella voimme sanoa, että rekisteri toimii hyvin ja positiivisen tiedon hyödyntäminen kannattaa”, Jukka Ruuska kertoo.

Tieto ehkäisee ylivelkaantumista

Asiakastieto Group on vuodesta 2013 ylläpitänyt kyselypohjaista positiivisen luottotiedon jakamisjärjestelmää, jossa tällä hetkellä on mukana 38 kuluttajaluottoa myöntävää yritystä. Ne saavat luotonhakijan luvalla muilta palvelua käyttäviltä yhtiöiltä reaaliaikaiset tiedot tämän voimassaolevista luotoista (kappalemäärä, yhteissumma, kuukausittaiset kulut) sekä siitä, onko luottoja lyhennetty sopimuksen mukaan. Tänä vuonna järjestelmän tietojen perusteella tehdään arviolta 500 000 suomalaista luotonhakijaa koskevia luottopäätöksiä. Asiakastiedon kokemuksen mukaan moni ylivelkaantunut tai ylivelkaantumisvaarassa oleva hakija saa näiden tietojen perusteella hylkäävän päätöksen.

Olipa positiivisen luottotiedon hyödyntämiseen valittu ratkaisu mikä tahansa, on tiedot siihen päivitettävä jatkuvasti, sillä Asiakastiedon analyysin mukaan peräti 14 prosenttia uuden kuluttajaluoton hakijoista on saanut edellisen luottonsa alle 30 päivää sitten.

”Reaaliaikaisuus on jo toiminnassa olevan järjestelmän vahvuus, samoin se, että siinä liikutellaan ainoastaan sellaisten kuluttajien tietoja, jotka hakevat luottoja. Uuteen positiiviseen rekisteriin tallennettaisiin ilman erillistä suostumusta tiedot meistä kaikista, olipa meillä luottoja tai ei. Tämä on nähdäkseni ristiriidassa ns. omadata-ajattelun kanssa. Mietinnössä huomioidaan, että hajautetussa kyselyjärjestelmässä tietoturva on lähtökohtaisesti parempi, koska tietoa säilytetään eri paikoissa”, vertaa liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen.

Tietopohjan kattavuuden tulee Asiakastiedon näkemyksen mukaan olla keskeinen tavoite, olipa ensisijaisesti edistettävä ratkaisu sitten uusi rekisteri tai tiedon jakamiseen pohjautuva järjestelmä. Mukaan tietoa jakamaan tarvitaan kaikki luottoa myöntävät yritykset riippumatta siitä, ovatko nämä esimerkiksi Fivan valvonnan alaisia.

”Kattavuuteen on mahdollista päästä nykyistä järjestelmää laajentamalla kustannustehokkaasti ja nopeasti. Myös viranomaisten tietotarpeet pystytään toteuttamaan. Onko siis tarvetta rakentaa verovaroin uutta rekisteriä ja sille ylläpitävää organisaatiota”, Jouni Muhonen pohtii.

Lisätietoa: Toimitusjohtaja Jukka Ruuska, puh. 050 1732, jukka.ruuska@asiakastieto.fi

Liitteet

Yhteyshenkilöt

Ville Kauppi

Lehdistökontakti

Päätoimittaja

ville.kauppi@asiakastieto.fi

+358 10 270 7504

Pia Katila

Lehdistökontakti

Viestintä- ja sijoittajasuhdepäällikkö

pia.katila@asiakastieto.fi

+358 10 270 7506