Luottolista-8/2017

Alushousuja, arvoautoja ja pikavippejä – väärällä identiteetillä voi hankkia mitä vain!

28.8.2017


Huijarit rekisteröivät useita petoksissa käytettyjä henkilöllisyyksiä samoihin osoitteisiin Kaakkois-Suomessa.

Vuosina 2015-2016 Suomessa tehtiin poikkeuksellisen laaja petossarja, jossa kolme miestä teki satoja petoksia ja huijauksia väärillä identiteeteillä. Yhteensä niistä kertyi yrityksille yli puolen miljoonan euron tappiot. Asiakastiedossa tapaus tutkittiin oppimismielessä perinpohjaisesti.

Oliver-untuvatakki 138-147cm (498€), Genifique Repair -yövoide (94€), XL-koon bokseripaketti ja Opera-hipsterit (38€), kaksi Jaguar-merkkistä käytettyä henkilöautoa osamaksulla, kymmeniä pikavippejä ja muita lainoja. Mistä on kyse?

Pääosin Kaakkois-Suomessa operoinut konnakolmikko teki väärillä identiteeteillä kymmenittäin tilauspetoksia, otti verkosta lainoja ja hankki osamaksulla autoja – ilman pienintäkään aikomusta maksaa hankintojaan takaisin. Lopulta puolentoista vuoden rutistuksen jälkeen kasassa oli noin 400 erillistä tapausta, joista kertyi 41 yritykselle yhteensä 535 000 euron menetykset. Kolmikon keulahahmon Kymenlaakson käräjäoikeus tuomitsi mm. törkeistä petoksista, väärennyksistä ja rekisterimerkintärikoksista 2 vuodeksi vankeuteen. Muut kaksi saivat 8 kuukauden sekä 1 vuoden ja 2 kuukauden tuomiot. Luonnollisesti heidät määrättiin korvaamaan huijauksen kohteille aiheuttamansa vahingot.

Suomen Asiakastieto Oy:ssä tehtiin mittava tutkimus petossarjasta sen poikkeuksellisen laajuuden vuoksi. Tapauksesta kertynyt oppi ohjautuu jatkossa palvelukehitykseen ja asiakkaiden käyttöön.

Koska petokset ja muu rikollisuus luottoalalla näyttävät selvästi lisääntyneen, oli tarkoituksemme selvittää yksityiskohtaisesti, kuinka näin suuri ja pitkäkestoinen kuvio on saatu aikaan. Samalla haluamme kehittää asiakkaillemme välineitä petosyritysten tunnistamiseen, tutkimusta vetänyt kehitysjohtaja Pekka Lattu kertoo.

Temppu ja miten se tehtiin

Miten tämä kaikki oli mahdollista? Miten luottoa saatiin ja laskukauppaa onnistuttiin tekemään, vaikka ainakin pääosa yrityksistä tarkistaa kuluttaja-asiakkaidensa luottotiedot? Kolmikko hankki petostehtaansa tärkeimmän raaka-aineen eli hakemuksiin syötetyt henkilötiedot tuomalla ihmisiä Ruotsista. He järjestivät näiden ihmisten matkat Suomeen ja kuljettivat Kaakkois-Suomeen, jossa heidät maistraatissa rekisteröitiin asumaan pääosin Kouvolassa tai Haminassa sijaitseviin osoitteisiin. Tämän jälkeen heitä edelleen kuljetettiin eri paikkakunnille Suomessa ja saatiin avattua pankeissa tilejä, joiden hallinnoinnin mahdollistavat tunnukset päätyivät kolmikon haltuun. Sen jälkeen heillä oli välineet verkkokauppojen ja verkossa luottoa myöntävien yritysten erehdyttämiseen.

Kun rikolliset olivat onnistuneet löytämään toimintatavan, jolla merkittävä osa petoksen yrityksistä meni läpi, he alkoivat toistaa sitä. Lopulta koko vyyhdissä samankaltainen toimintapa toistui noin 30 eri identiteetin kanssa.

Huijattujen yritysten listan perusteella voidaan päätellä, että huijarit oppivat tuntemaan niitä yrityksiä, joissa riskienhallinta ei ollut kunnossa ja petos onnistui helpommin, Pekka Lattu huomioi.

Huijareiden nälkä kasvoi syödessä, eivätkä he enää tyytyneet verkkohuijauksiin. He veivät bulvaanihenkilönsä myös autokauppoihin, joissa nämä allekirjoittivat osamaksusitoumuksia. Hakemuksessa annettiin väärät osoite-, työnantaja- ja palkkatiedot ja salattiin se, kenen käyttöön autot tulivat. Todellisuudessa autot kuljetettiin saman tien Ruotsiin.

Maahantulopäivä on arvokas tieto

Ulkomailla oleskeleminen ei tee kenestäkään rikollista, mutta osana luottopäätösprosessia maahantulopäivällä on tärkeä merkitys. Hiljattain maahan saapuneella suomalaiset luottotiedot eivät kuvaa henkilön maksutapaa. Kun Suomessa ei ole tapahtunut mitään maksuliikennettä, ei luottotietorekisteriin ole voinut kertyä myöskään maksuhäiriömerkintöjä. Se voi olla signaali hakemuksen siirtämiseksi tarkempaan käsittelyyn.

Konnakolmikko alkoi hyvin nopeasti asuinpaikan Suomeen rekisteröinnin jälkeen hyödyntää vääryydellä käyttöönsä saamiaan identiteettejä. Tyypillisesti hakemuksia alettiin tehdä heti ja maistraattikäynnistä kului ensimmäisen lainan ottamiseen vain hiukan runsas viikko. Maahantulopäivän väestörekisteritiedoista tarkistaneelle olisi voinut herätä perusteltu kysymys, miksi heti haetaan luottoa? Silloin hakemus olisi ilman muuta kannattanut siirtää tarkempaan käsittelyyn, jossa rikolliset aikeet todennäköisesti olisi havaittu ja luotto jäänyt myöntämättä.

Petosketjun edetessä samoille hakijoille alkoi kertyä useista yhtiöistä luottoja, eikä niitä maksettu takaisin tai lyhennetty. Asiakastiedon tiedonvaihtopalvelua hyödyntävät kulutusluottoyhtiöt onnistuivat tappioita välttämään, sillä ne eivät ainakaan lisää luottoa myöntäneet, kun havaitsivat, että hakijoilla oli ennestään useita maksamattomia luottoja. Ensimmäiset varsinaiset maksuhäiriömerkinnät huijareiden käyttämille identiteeteille rekisteröitiin tyypillisesti noin neljän kuukauden päästä maahantulopäivästä. Maksuhäiriötieto ei siis ehtinyt petoksesta varoittamaan, vaan tarvittiin nopeampaa tietoa.

 

Vinkit petosten tunnistamiseen ja ehkäisyyn luottopäätöksiä tehtäessä:

  • Tarkista hakijan väestörekisteritiedot. Tuore maahantulopäivä on merkki siitä, että hakemus kannattaa tutkia tarkemmin.

  • Tarkista mahdollisimman tarkasti hakijan muut luotot, ovatko ne vasta otettuja ja selvitä, onko niitä maksettu suunnitelman mukaisesti.

  • Tutki omasta asiakasrekisteristäsi, ovatko mahdollisesti samassa osoitteessa asuviksi ilmoitetut asiakkaasi tehneet tilauksia tai ottaneet luottoja lähiaikoina. Samasta osoitteesta, mutta eri henkilöiltä tulevat hakemukset voivat olla merkki huijausyrityksestä.

 

Teksti: Ville Kauppi

 

Luottolehti.fi etusivulle »

Ota yhteyttä myyntiin.

 

Ota yhteyttä

Suomen Asiakastieto Oy

myynti@asiakastieto.fi

Puh. 010 270 7200 (arkisin 9-16)