Mainekohun voi ennakoida yritysjohdon viestintää seuraamalla

19.1.2017

Hallituksen on tärkeä ymmärtää mediallistuminen ilmiönä ja hahmottaa erityisesti sosiaalisen median vaikutus yrityksen maineeseen. Maineen tulisi kuulua teemana yrityksen hallituksen jatkuvalle agendalle, kirjoittaa Jukka Saksi.

Mediallistumisen myötä kaikki tulee pintaan, mitään ei voi enää piilottaa. Viestinnällinen valta on siirtynyt kulmahuoneista asiakkaille ja henkilöstölle. Asemavallalla johtaminen on historiaa. Mediallistuminen tarjoaa myös uusia mahdollisuuksia maineen rakentamiseen, vahvistamiseen ja puolustamiseen.

Mainekohun siemen kylvetään nykyisin pettyneen asiakkaan tai työntekijän some-päivityksestä. Negatiivinen kommentti saa tulta alleen, jos yritys ei reagoi siihen. Usein ongelmana on, että yrityksessä ei tiedetä siitä koskevasta negatiivisesta keskustelusta ajoissa.

Harva puolustaa yritystä, varsinkaan jos kritiikin esittäjän koetaan olevan yritystä heikommassa asemassa. Näin kävi esimeriksi korvauspäätökseen tyytymättömän asiakkaan kritisoidessa vakuutusyhtiötä Facebookissa. Daavid ja Goljat -asetelma vahvistuu, jos ei päästä dialogiin ja koetaan, että yritys sanelee. Kun perinteinen media uutisoi aiheesta, ollaan jo kohun asteella. Yritys joutuu selittely-moodiin. Suurin kohu ei synny yleensä itse asiasta, vaan siitä, miten yritys reagoi.

Vastaus ongelmaan löytyy yrityksen strategiasta rakentaa itsestään media. Dialogia käyvä yritys on vähemmän altis maineriskeille. Kun yrityksellä on edustus siellä, missä tärkeimmät sidosryhmät ovat, on sillä käytössään mainepuskuri. Näkyvä esimerkki tästä on OP Ryhmä, joka on rakentanut itsestään asiakaslähtöisen median. Pelkästään Twitterissä yli tuhat työntekijää viestii yhtiön arvoista. Etulyöntiasema maineen näkökulmasta toimialan kilpailijoihin on merkittävä.

Avainrooli maineen rakentumisessa on yrityksen johdolla. Läsnä oleva johtaja koetaan luotettavaksi. Se vaikuttaa työnantajamielikuvaan ja asiakkaiden valintoihin. Jotta työntekijät haluavat toimia yritystä puolustavina lähettiläinä, tulee johdon antaa heille omalla viestinnällään mandaatti.

Mainekohuun joutumisen voi usein ennakoida yrityksen johdon viestintää seuraamalla. Jos viestintä on tiedottamista ja sekin on ulkoistettu kokonaan viestintäosastolle, koetaan yritys kasvottomaksi. Hallituksen tulisi varmistaa, että yrityksen viestinnällinen kulttuuri ohjataan yksipuolisesta tiedottamisesta monikanavaiseen arvopohjaiseen sidosryhmädialogiin. Hallituksen rooliin ei kuulu aktiivinen some-viestintä, mutta sen tulee ymmärtää maineen dynamiikka. Hallituksiin tulisikin valjastaa tuoretta mediamurroksen osaamista. Samoin toimitusjohtajalta voi odottaa monikanavaista johtajuusviestintää. Sillä on merkitystä yrityksen arvolle, joka omistajaakin varmasti kiinnostaa

 

Jukka Saksi

Johtaja on Media! -konseptin perustaja

Jukka Saksi

 

 

 

 

 

 

 

Luottolehti.fi etusivulle »

Ota yhteyttä myyntiin.

 

Ota yhteyttä

Suomen Asiakastieto Oy

myynti@asiakastieto.fi

Puh. 010 270 7200 (arkisin 9-16)