Luottolista-1/2018

Tiliote paljastaa joskus velkaantumisen juurisyyt

18.1.2018

 


 

Kotitalouksien talouden toimintalogiikkaa on vuosikymmenten ajan rakennettu länsimaissa sille perustalle, että ihmiset ovat rationaalisesti käyttäytyviä olentoja, jotka harkitsevat ja hallitsevat loogisesti erilaisia tilanteita. Ihmisten oletetaan laskelmoivan tarkasti hyötyjä ja toimivan aina järkevästi. Jos he eivät toimi, niin syyttäkööt itseään. Vai onko sittenkään ihan niin?
Todellisuus on ainakin mikrotasolla jotakin ihan muuta. Tätä käsitystä ovat myös muutamat taloustieteilijät pyrkineet viimeisten vuosikymmenten aikana muuttamaan. Perustavanlaatuinen asia on nähty niin merkittäväksi, että jopa viimeiset kaksi kolmesta talouden Nobel-palkinnosta on myönnetty näiden talouden todellisten realiteettien tutkijoille. Vuonna 2017 palkinnon sai Chicagon yliopiston taloustieteen professori Richard Thaler, joka on keskittynyt selvittämään, mitä kaikkea on ihmisten taloudellisten päätösten takana. Mitkä inhimilliset ominaisuudet vaikuttavat taloudellisiin a päätöksiimme ja siihen, miten käytämme rahaa?
Tätä samaa kysymystä olemme pohtineet Takuusäätiössä vuosikausia. Erityisesti törmäämme siihen silloin, kun meiltä haetaan ns. järjestelylainan takausta vapaaehtoista velkajärjestelyä varten. Kerta toisensa jälkeen huomaamme pohtivamme syytä, miksi velkaongelmainen henkilö on päätynyt siihen tilanteeseen, missä hän on ja etenkin sitä, miksi hän on tehnyt meidän mielestämme suorastaan käsittämättömiä valintoja. 

Juurisyystä kaaokseen
Tiliotteet kertovat ihmisestä ja hänen toimintalogiikastaan hämmästyttävän paljon. Esimerkiksi ennen kuin Takuusäätiössä tehdään minkäänlaisia ratkaisuja mahdollisen vapaaehtoisen velkajärjestelyn myöntämiseksi velkaongelmaiselle kotitaloudelle, tutkitaan talouden tilannetta tarkoin pidemmältä ajanjaksolta. Tiliotteet tarjoavat tähän oivan apuvälineen. Niistä näkee, millainen on kotitalouden rahaliikenne, paljonko rahaa kuluu minkäkinlaiseen toimintaan, onko taloudessa joitain velkaannuttavia riippuvuuksia jne. Ja ennen kaikkea niistä näkee sen, onko talous hallinnassa vai kaaoksessa.
Toisinaan tiliotteista selviää myös velkaantumisen juurisyy. Se asia, minkä pitäisi korjautua, jotta talous voisi tasapainottua. Näin ei ole kuitenkaan läheskään aina. Ja sen lisäksi niistä näkyy hyvin harvoin sitä, mikä saa ongelmallisessa tilanteessa olevat ihmiset toimimaan täysin normaalin toimintalogiikan vastaisesti ja tekemään valintoja, jotka ovat pitkällä aikajänteellä jopa haitallisia. 

Ongelmanratkaisua järjellä
Samalla tavoin kuin talouden yleinen toimintalogiikka, myös enin osa erilaisten ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi kehitetyistä keinoista on rakennettu ihmisten toiminnallisen rationaliteetin varaan. Tätä logiikkaa ovat perinteisesti noudattaneet niin tuomioistuinten velkajärjestelyt, kuntien sosiaaliset luotot kuin Takuusäätiönkin vapaaehtoinen velkajärjestely. Velkajärjestelyn on ajateltu olevan eräänlainen ”armahdus” hankalaan tilanteeseen, jonka saatuaan ihminen tekee ”parannuksen” ja toimii järkevästi. 
Vaan miksi sitten yhä enenevässä määrin esim. Takuusäätiön asiakkaaksi päätyy ihmisiä, joilla on jo yksi tai kaksi aikaisempaa velkajärjestelyä taustalla? Eivätkö he ole halunneetkaan ”armahduksen” saatuaan ryhtyä kunnon kuluttajiksi, vaan ovatkin häikäilemättömiä ylikuluttajia ja talouden hyväksikäyttäjiä, joiden sietääkin päätyä velkavankeuteen?
Varmasti sellaisiakin ihmisiä on, mutta valtaosan, kohdalla kyse on jostakin muusta. Nimittäin siitä, ettei järjestelyissä ole aikaisemmin kiinnitetty tarpeeksi huomiota velkaantumisen juurisyihin ja niiden poistamiseen sekä ymmärretty ihmisen olevan ja epärationaalinen talouden toimija, joka perustaa monet päätöksensä tunteisiin, järjen sijaan. 

Epärationaalisuus hyödyttää markkinoita
Markkinat käyttävät ihmisten epärationaalisuutta ja tunteisiin perustuvaa toimintaa häikäilemättä hyödykseen. Kuluttajille tarjotaan tuotteita, jotka näyttävät hyviltä. Harva kuluttaja perehtyy perin pohjin kaikkeen siihen, mitä tuotteen takana on, vaan luottaa tuntemukseensa, annettuun mielikuvaan ja haluaa uskoa parasta. Kuinka moni esim. uuden puhelinliittymän hankkineista oikeasti lukee sopimukset huolellisesti ennen allekirjoitusta? Luultavasti ihan yhtä moni laskee luottotuotetta hankkiessaan, paljonko korko oikeasti on ja simuloi, paljonko sillä on vuosien varrella voisi vaikutusta hänen taloudelliseen tilanteeseensa. Puhumattakaan, että hän osaisi sopeuttaa mahdollisesti jo valmiiksi ylikulutuksen puolella olevaa kulutustaan vastaamaan tulojaan, samalla kun markkinat mainostavat hänelle toinen toistaan helpommin saatavilla olevaa uutta rahoitusta.

Maksukyvyttömyys ei ole kenenkään etu
Lähtökohtainen epärationaalisuus pitäisi huomioida myös kaikkien niiden, jotka sääntelevät rahoitusmarkkinoita, huolehtivat talouslukutaidoista, opastavat ongelmiin joutuneita ja tarjoavat erilaisia ongelmanratkaisuja. Ihmiset eivät toimi taloudessakaan pelkän tiedon varassa, vaan myös tunnepohjalta. Osaamisen lisäksi he tarvitsevat tukea taloudenhallintaansa ja myös lainsäädännöllistä suojelua epäedullisten tilanteiden estämiseksi. Maksukyvytön kuluttaja on ihan yhtä maksukyvytön kaikkien kannalta. 

 

Juha A. Pantzar
Toimitusjohtaja
Takuusäätiö

 

 

Luottolehti.fi etusivulle »

Ota yhteyttä myyntiin.

 

Ota yhteyttä

Suomen Asiakastieto Oy

myynti@asiakastieto.fi

Puh. 010 270 7200 (arkisin 9-16)