Luottolista-1/2018

Vastuullisuus on osa pk-yrityksenkin arkea

30.10.2018

Vastuullisuus on kokoon katsomatta osa menestyvän yrityksen liiketoimintaosaamista. Terveys- ja sosiaalipalveluita tarjoava Luona aloitti oman vastuullisuustyönsä vuoden 2017 alussa. 

 

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n määritelmän mukaan vastuullinen yritys muun muassa sovittaa yhteen yrityksen ja sen sidosryhmien tavoitteet ja odotukset. Käsitteellä on kuitenkin erilainen sisältö eri yrityksissä.

–Tätä vastuullisuus on meillekin. Kyse ei ole vain oman toiminnan nuhteettomuudesta, vaan myös toiminnan vaikutuksista eri sidosryhmiin, kuten tilaajiin, veronmaksajiin ja niihin, jotka näitä palveluita käyttävät, Luonan toimitusjohtaja Milja Saksi kuvaa. 
Tiettävästi Luona on ensimmäinen vastuullisuusraportointiin lähtenyt Sote-alan yritys. Tällä hetkellä ohjelmaa jalkautetaan yhtiön organisaatioon. 
Milja Saksi harmittelee, että monesti vastuullisuuden ja sen läpinäkyvyyden kehittäminen mielletään lähinnä isojen yritysten ja organisaatioiden raportointihommaksi, josta pienille yrityksille ei ole vastaavaa hyötyä. Näin ei asioita pitäisi nähdä. 

– Sote-alalla etenkin kyse on isoista vastuista. Olemme vastuussa ihmisistä ja kannamme vastuuta myös veronmaksajien suuntaan, mutta raportointia siitä, miten tämä vastuullisuus toteutuu, ei missään vaadita. Sitä ei vaadita edes silloin, kun julkisen hallinnon toimija kilpailuttaa mahdollisia palveluntarjoajia, Saksi ihmettelee.
Hän uskoo, että Luona voi toimia hyvänä esimerkkinä ja kannustaa muitakin pk-yrityksiä ja myös verovaroin toimivia organisaatioita samankaltaiseen vastuullisuustyöhön. 

– Olemme keskisuuri yritys, jonka liikevaihto on alle 50 miljoonaa euroa ja joka työllistää vajaa 240 henkilöä. Vastuullisuusajattelua kehittämään lähtevän yrityksen ei todellakaan tarvitse olla iso korporaatio, toimitusjohtaja Milja Saksi korostaa.
Hänen mukaansa vastuullisuustyön aloittaminen on helppoa pienellekin yritykselle, jos sen kehittäminen liitetään osaksi yhtiön arjen johtamista, tavoitteita ja toimintasuunnitelmaa.

– Yrityksen liiketoimina kehittyy oikeaan suuntaan sitä varmemmin, mitä varhaisemmassa vaiheessa vastuullisuusajattelu juurrutetaan osaksi kaikkea toimintaa. 
Saksi arvelee, että raportointivaatimusten rimaa voitaisiin laskea, jotta asia alkaisi kiinnostaa pienempiäkin yrityksiä.
-Joku voisi tuotteistaa tähän kevennetyn mallin. 

Yhteiskunnallisia tavoitteita
Sote-alalla vastuullisuus ei ole uusi ajatus, mutta sen läpinäkyväksi tekeminen ja siitä raportointi on uutta. 

– Haluamme käynnistää yhteiskunnallista keskustelua siitä, mitä vastuullisuuden tulisi olla, ja millaisia sitä mittaavat mittarit voisivat olla. Uskon että yhteisen keskustelun ja näkemyksen kautta voimme viedä sosiaali- ja terveyspalveluita parempaan suuntaan. Siitä hyötyvät kaikki osapuolet, niin yhteiskunta, tilaaja, palveluntuottajat, työntekijä kuin palveluiden käyttäjäkin.
Milja Saksi uskoo, että Sote-alalla vastuullisuuskeskustelu nostaa sen keskiöön myös palveluita tarvitsevan ihmisen. 

– Asioista tulee keskustella myös hoitoa ja palveluita tarvitsevien ihmisen näkökulmasta. Usein unohdamme kysyä, miten me alan toimijat voimme yhteistyöllä parantaa hänen tilannettaan. 
 Saksi arvelee, että vastuullisuuden kehittäminen, siitä raportointi ja läpinäkyväksi tekeminen mielletään yrityksissä massiiviseksi standardin mukaiseksi raportoinniksi. 

– Pk-yritysten tulisi nähdä, että vastuullisuuden kehittämiseen ja raportointiin voidaan edetä askel kerrallaan. On hyväksyttävä se, että jostakin on lähdettävä liikkeelle, ja että ISO 26000 mukaista standardia tai GRI-ohjeistoa sovelletaan vasta myöhemmin. 

Älä aloita raportoinnista!
Saksi kertoo, että Luonassakin vastuullisuustyötä lähdettiin käynnistämään väärästä päästä eli raportointi edellä. Yhtiö otti käyttöönsä vastuullisuusraportointiin tarkoitetun ohjelmiston, ja asioita alettiin toteuttaa ohjelmiston määrittämässä marssijärjestyksessä. 

– Ohjelmistoon nojautuminen esti meitä näkemästä, että johto ei ollut tarpeeksi pohtinut kysymystä siitä, mitä vastuullisuus meillä tarkoittaa, kenelle sitä ensisijaisesti teemme ja miten se meillä ilmenee. 

– Tarkastelimme ohjelmiston mukaisesti lähinnä sitä, miten yksittäiset asiat kuten strategia tai arvot näyttäytyvät vastuullisuuden näkökulmasta. Toiminnasta puuttui punainen lanka, Saksi kuvaa.
Työ oli aloitettava alusta ja tueksi palkattiin vastuullisuuskonsultti. Tämän kanssa aloitettiin perusasioita koskeva keskustelu. Kysyttiin esimerkiksi, että onko vastuullisuus sote-alalla jotenkin automaattista. 

- Näin saimme kokoon yhtiömme vastuullisuuden tärkeimmät osa-alueet: inhimillinen kohtaaminen, läpinäkyvä ja vastuullinen liiketoiminta, vastuu luonalaisista sekä edelläkävijyys toimialalla. 

– Oli iso jumppa saada olennaiset asiat, keinot, tavoitteet ja mittarit ohjelman muotoon. Jumppa jatkui, kun ne kytkettiin yrityksen muuhun toimintasuunnitelmaan ja tavoitteisiin sekä organisaation arkitekemiseen. 


Jalkauta organisaatioon
Vastuullisuusohjelma tulee myös jalkauttaa organisaatioon. Apuna Luonassa ovat henkilöstön itse valitsemat strategialähettiläät, jotka ovat viestien, ajatusten ja innostuksen välittäjiä ja tulkkeja. Kyse on siis omien kollegoiden antamasta luottamustehtävästä. Lähettiläiden kanssa Luonan johto istuu neljä kertaa vuodessa yhteiseen workshoppiin. Jokaisessa keskitytään aina yhteen teemaan. 

– Workshop-keskustelun jälkeen strategialähettiläät käyvät asioita läpi omissa tiimeissään, ja näin palaute kulkee puolin ja toisin. 

 

Teksti: Matti Valli

 

Luottolehti.fi etusivulle »

Ota yhteyttä myyntiin.

 

Ota yhteyttä

Suomen Asiakastieto Oy

myynti@asiakastieto.fi

Puh. 010 270 7200 (arkisin 9-16)