Asiakastieto

Vastuullisuus on finanssialan ytimessä

ma 26. maaliskuuta 2018 12.00.00

Suomessa toimivan finanssialan tahtotila on olla vahva ja vastuullinen hyvinvoinnin rakentaja. Yhdessä jäsenyritystensä kanssa Finanssiala ry rakentaa toimintaympäristöä, jossa ala voi liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Pankeilla ja vakuutusyhtiöillä on aina ollut merkittävä rooli suomalaista hyvinvointia rakennettaessa. Alan hyvinvointiajattelun ytimessä on vastuu taloudellisesta ja sosiaalisesta vakaudesta. Terve finanssijärjestelmä on merkittävä yhteiskunnallisen vakauden ja perusturvallisuuden tae.
Taloudellinen ja sosiaalinen vastuullisuus eivät kuitenkaan yksin riitä. Finanssialan vastuullisuuteen kuuluu olennaisena osana myös vastuu ilmastosta ja ympäristöstä. Finanssialalla on jo pitkään tehty töitä ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen sopeutumisessa. Erityisesti vakuutusalalla on ilmastomuutos nähty isona riskinä 1980-luvulta asti. Koko finanssialalla ilmastonmuutoksen vastaiseen kamppailuun on panostettu paljon viime vuosina.

Finanssialalla merkittävä rooli ilmastokysymyksissä

Vakuutusala riskin jakajana ja finanssiala suurena sijoittajana ja luotonantajana ovat keskeisessä roolissa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisessa. Sijoittajat haluavat yhä paremmin tietää, miten heidän omistamansa yritykset ovat varautuneet ilmastonmuutoksen aiheuttamiin seurauksiin – sekä uhkiin että mahdollisuuksiin. Kyse on myös laajemmin kansainvälisestä finanssijärjestelmän vakaudesta, ja siksi se on alkanut kiinnostaa myös valvojia.
Toki ilmastoriskien ymmärtäminen ja hallinta ovat tärkeitä myös finanssialan itsensä vuoksi. Finanssialalla riskit liittyvät ensi sijassa omaisuuden arvon muutoksiin. Esimerkiksi väärällä alueella sijaitsevat kiinteistöt voivat menettää huomattavan osan arvostaan. Joistain yrityksistä voi tulla kannattamattomia, jos ne eivät ole varautuneet uudistumaan tarpeeksi aikaisin. Luonnollisesti vakuutusyritykset ovat jo pitkään seuranneet ilmastoriskejä vahingonkorvauksen näkökulmasta sään ääri-ilmiöiden yleistyessä.
Finanssiala ry:n hallitus linjasi helmikuussa 2017 finanssialan tukevan toimenpiteitä, joiden tavoitteena on rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu enintään kahteen asteeseen. Hallituksen päätöksen mukaisesti Finanssiala ry:ssä ollaan yhteistyössä jäsenyhtiöiden kanssa kokoamassa yhteen ilmastonmuutoksen osalta finanssialalle parhaiten sopivia indikaattoreita raportointia varten. Best practices –ohjeen tavoitteena on helpottaa yhtiöiden työtä. Jokainen jäsenyhteisö päättää omista toimenpiteistään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Useilla Finanssiala ry:n jäsenyhtiöillä on jo käytössään pitkälle kehitetyt vastuullisuusohjelmat, joissa ilmastonmuutoksen hillintä on yhtenä osana. Raportointia varten parhaiten sopivien ilmastonmuutoksen indikaattoreiden kokoaminen voi tulevaisuudessa mahdollistaa kuitenkin sen, että finanssialan vaikutuksia ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä on mahdollista arvioida kokonaisuutena.

Sitoudumme YK:n agendaan

Yhteistyössä jäsenyhtiöiden kanssa valmistellaan Finanssiala ry:ssä hallituksen linjauksen ja ilmastomuutoksen indikaattorityön pohjalta kestävän kehityksen sitoumus. Sitoumuksen teon myötä FA:n hallituksen linjaus tulee olemaan osa YK:n agenda 2030 ja Suomen kestävän kehityksen toimintaohjelmaa. Suomessa kestävän kehityksen sitoumukset muodostavat vapaaehtoisuuden pohjalta tehtävän, kansainvälisesti tunnustetun tavan toimeenpanna kestävän kehityksen tavoitteita.
Ilmastoriskien hallinta edellyttää yhteisiä raportointikäytäntöjä
Ilmastoon liittyvä raportointi on kehittymisvaiheessa. G20-maiden keskuspankkien yhteistyöelin Financial Stability Board (FSB) on perustanut työryhmän, joka julkaisi suositukset ilmastoriskien raportoinnista kesällä 2017. Monia pilottihankkeita suositusten käytäntöön saattamiseksi on jo käynnistetty. Myös Finanssiala ry on käynnistänyt näihin suosituksiin perustuvan oman hankkeen parhaiden indikaattorien kehittämiseksi.
FSB:n suositukset, joita Finanssiala tukee, kannustavat vapaaehtoiseen raportointiin, mutta samalla yrityksiä tekemään yhteistyötä raportoinnin kehittämisessä. Uskomme, että sijoittajat palkitsevat yritysten avoimuuden ja näin korvaavat raportoinnista aiheutuvan lisätyön.
Raportointikäytännöt pitäisi tehdä mahdollisimman tehokkaiksi ja yhdistää ne taloudelliseen raportointiin ja tilinpäätökseen, jotta ei syntyisi kahta erillistä raskasta julkistamisprosessia. Parhaiden käytäntöjen löytyminen vaatii kokeilua ja kehittämistä, mutta toisaalta taloudellisen raportoinnin standardejakin kehitetään edelleen.
Yritykset ovat itse oman toimintansa parhaita asiantuntijoita, ja siksi niiden tulisi panostaa itse tehtyyn riskien arviointiin. Lainsäädännöllä on vaikea luoda kaikille sopivaa raportointimallia. Harmonisointi toimialojen sisällä olisi kuitenkin toivottavaa, jotta eri yrityksiä voidaan vertailla.
EU-komissio julkaisi 8.3. toimintasuunnitelman kestävän rahoituksen edistämisestä. Raportoinnin lisäksi EU:ssa tullaan mm. kehittämään kestävien sijoitustuotteiden ja -kohteiden määritelmiä, sekä sijoittajien ja varainhoitajien vastuuta rahoituksen kohdentamisessa kestävän kehityksen mukaisiin kohteisiin. Keskustelu toimintasuunnitelmasta on vasta alkamassa. Suomalainen finanssiala osallistuu siihen mielellään.

Piia-Noora Kauppi

Toimitusjohtaja
Finanssiala Ry