Identiteettivarkaus

Ole ensimmäisenä yhteydessä yritykseen/velkojaan, jolta olet laskun saanut. Tiedot näet laskusta. Aina kun epäillään henkilötietojen väärinkäyttöä, on asiasta suositeltavaa tehdä rikosilmoitus poliisille.

Aseta itsellesi Oma luottokielto -turvamerkintä. Merkinnän voi poistaa heti, kun sille ei ole enää tarvetta. Muuten se poistuu automaattisesti kahden vuoden kuluttua sen ottamisesta.
Tutustu Oma luottokielto -turvamerkintään.

Tietovahti-palvelua käyttämällä seuraat omien tietojesi käyttöä. Palvelu ilmoittaa Suomen Asiakastieto Oy:n luottotietorekisteriin tehdyistä luottotietokyselyistä. Jos joku toinen yrittää tehdä ostoksia tai ottaa lainaa nimissäsi saat siitä erittäin todennäköisesti ilmoituksen, koska valtaosa Suomen luottotietokyselyistä tehdään Suomen Asiakastieto Oy:n rekisteristä. Kun saat tiedon luottotietokyselystä täysin yllättäen, ota yhteyttä suoraan kyselyn tehneeseen yritykseen tai Suomen Asiakastietoon (yhteystiedot). Palveluun voi asettaa valvontaan myös muita henkilökohtaisia tietojasi, kuten passin numeron tai sähköpostiosoitteen, ja saat ilmoituksen, jos tietojasi löytyy esimerkiksi darknetistä. Lisäksi palveluun kuuluu myös identiteettivarkauksiin erikoistunut puhelin- ja sähköpostituki, joka auttaa sinua jos epäilet, että kyseessä on identiteettivarkaus.
Tutustu Tietovahti-palveluun..

Jos pelkäät tai tiedät joutuneesi identiteettivarkauden uhriksi, tee rikosilmoitus poliisille. Lue lisää rikosilmoituksen tekemisestä. Aseta itsellesi Oma luottokielto -turvamerkintä. Merkinnän voi poistaa heti, kun sille ei ole enää tarvetta. Muuten se poistuu automaattisesti kahden vuoden kuluttua sen ottamisesta.
Tutustu Oma luottokielto -turvamerkintään.

Tietovahti -palvelua käyttämällä seuraat omien tietojesi käyttöä. Palvelu ilmoittaa Suomen Asiakastieto Oy:n luottotietorekisteriin tehdyistä luottotietokyselyistä. Jos joku toinen yrittää tehdä ostoksia tai ottaa lainaa nimissäsi saat siitä erittäin todennäköisesti ilmoituksen, koska valtaosa Suomen luottotietokyselyistä tehdään Suomen Asiakastieto Oy:n rekisteristä. Kun saat tiedon luottotietokyselystä täysin yllättäen, ota yhteyttä suoraan kyselyn tehneeseen yritykseen tai Suomen Asiakastietoon (yhteystiedot). Palveluun voi asettaa valvontaan myös muita henkilökohtaisia tietojasi, kuten passin numeron tai sähköpostiosoitteen, ja saat ilmoituksen, jos tietojasi löytyy esimerkiksi darknetistä. Lisäksi palveluun kuuluu myös identiteettivarkauksiin erikoistunut puhelin- ja sähköpostituki, joka auttaa sinua jos epäilet, että kyseessä on identiteettivarkaus.
Tutustu Tietovahti-palveluun.

Jos pelkäät tai tiedät joutuneesi identiteettivarkauden uhriksi, tee rikosilmoitus poliisille. Lue lisää rikosilmoituksen tekemisestä. Jos sinulla on epäilys, että ulkopuolinen henkilö on päässyt käsiksi verkkopankkiisi tai luottokorttitietoihisi, ota yhteys pankkiisi rahallisten tappioiden ehkäisemiseksi.

Mikäli epäilet, että tunnuksesi tai salasanasi (esim. sosiaalinen media) on päätynyt vääriin käsiin, vaihda salasanasi välittömästi. Vältä käyttämästä samaa salasanaa eri tileillä, vaihda salasanasi tasaisin väliajoin ja tyhjennä laitteidesi selaushistoria säännöllisesti.

Harkitse myös Oman luottokiellon ja Tietovahti-palvelun käyttöönottoa. Oma luottokielto vähentää riskiä joutua identiteettivarkauden uhriksi, esimerkiksi jos henkilötiedoillasi yritetään hakea lainaa. Luotollista sopimusta tehtäessä luotonmyöntäjä, joka käyttää Suomen Asiakastieto Oy:n luottorekisteriä näkee asettamasi merkinnän. Lue lisää tietojesi käytön rajoitusmahdollisuuksista.

Tietovahti-palvelu vahtii automaattisesti luottotietojasi sekä muita valvontaan asettamiasi tietoja ja ilmoittaa sinulle mahdollisista väärinkäytöksistä.
Tutustu Tietovahti-palveluun.

Jos epäilet identiteettivarkautta, tee aina rikosilmoitus poliisille mahdollisimman pian. Voit tehdä sähköisen rikosilmoituksen poliisin verkkopalvelussa. Rikosilmoitus on tehtävä, jotta asia saadaan rikosoikeusprosessiin ja saadaksesi myöhemmin mahdollisia vahingonkorvauksia. Myös petoksen yritykset kannattaa ilmoittaa.

Poliisi voi ilmoituksien avulla sarjoittaa rikoksia. Samat tekijät ovat usein huijanneet monia muitakin, ja ilmoitukset voivat auttaa pääsemään tekijöiden jäljille. Identiteettivarkaus on lisätty rikoslakiin vuonna 2015 ja siitä voidaan määrätä rangaistukseksi sakkoa. Identiteettivarkaus on asianomistajarikos, eli syytteen nostamista voi vaatia vain uhri itse.

Jos epäilet identiteettivarkautta, tee aina rikosilmoitus poliisille. Voit tehdä sähköisen rikosilmoituksen poliisin verkkopalvelussa. Mikäli olet kadottanut henkilöllisyystodistuksen, tee myös asiakirjan katoamisilmoitus.

Voit tehdä rekisteröintikiellon Patentti- ja rekisterihallitukselle. Rekisterikieltoilmoituksella sinua ei saa merkitä yrityksen tai yhteisön vastuuhenkilöksi kaupparekisteriin, yhdistysrekisteriin tai säätiörekisteriin ilman suostumustasi.

Postin kautta voit tehdä lomake-eston ja muuttosuojauksen, jotta osoitetietojasi ei voida muuttaa. Lomake-estolla varmistat, että kukaan ei voi tehdä osoitteesi muutosilmoitusta paperisella lomakkeella. Muuttosuojaus estää osoitteesi muokkaamisen verkossa.

Yhteys- ja osoitetietojen luovuttamisen voi kieltää Suomi.fi-verkkopalvelun tai Digi- ja väestötietoviraston verkkosivujen kautta. Mikäli uskot, että henkilö- ja osoitetietosi vaativat erityistä varjelua, on sinun mahdollista hakea turvakieltoa ja osoitetietojen suojausta. Turvakieltoa tulee harkita kuitenkin tarkkaan ja sen hakemiselle tulee aina olla perusteltu syy.

Voit asettaa itsellesi Suomen Asiakastiedon Oma luottokielto -turvamerkinnän. Merkinnän voi poistaa heti, kun sille ei ole enää tarvetta. Muuten se poistuu automaattisesti kahden vuoden kuluttua sen ottamisesta. Huomaathan, että Suomessa luottotietoja hallinnoi Suomen Asiakastiedon lisäksi myös Bisnode. Parantaaksesi luottokiellon antamaa suojaa, kannattaa kielto tehdä kumpaankin luottorekisteriin.

Tutustu kaikkiin saatavilla oleviin toimenpiteisiin ja palveluihin huolellisesti ennen kuin teet päätöksen käyttöönotosta.

Identiteettivarkaus lisättiin rikoslakiin vuonna 2015, jolloin siitä tuli rangaistava teko. Identiteettivarkauden tekijälle seuraa rangaistukseksi sakkoa. Jokaisesta epäilystä on tärkeää ilmoittaa polisiille, sillä yhden teon taustalta voi paljastua myös muita rikoksia. Toisen identiteetin käyttäminen ei aina ole rangaistavaa juuri identiteettivarkautena vaan kyseessä voi olla esimerkiksi petos, väärennös tai kunnianloukkaus.

Identiteettivarkauden uhrille voi seurata taloudellista vahinkoa ja henkistä haittaa. Identiteettivarkaus on asianomistajarikos, eli syytteen nostamista voi vaatia vain uhri itse.

Identiteettivarkauksien vaikutuksien kestoa on mahdotonta arvioida. Uhrin henkilötiedot voivat olla vuotaneet pimeään verkkoon, jolloin kerran menetettyä identiteettiä ei saa koskaan takaisin. Kerran päättynyt aiheettomien laskujen kierre voi käynnistyä uudelleen vuosienkin jälkeen.

Identiteettivarkaus on tärkeää ymmärtää rikokseksi, joka aiheuttaa sen uhrille vaikeuksia, stressiä ja turvattomuuden tunnetta. Uhri ei tiedä mihin varastettua identiteettiä on käytetty tai mitä sillä voidaan vielä tehdä, joten tilanne voi tuntua hallitsemattomalta. Tilanteen selvittäminen on useissa tapauksissa aikaa vievää ja työlästä ja pahimmillaan uhri voi kärsiä tilanteesta vuosia.

Oma luottokielto -turvamerkinnän asettaminen on apuna tilanteen ehkäisemisessä. Merkinnän voi poistaa heti, kun sille ei ole enää tarvetta. Muuten se poistuu automaattisesti kahden vuoden kuluttua sen ottamisesta.
Tutustu Oma luottokielto -turvamerkintään.

Tietovahti -palvelua käyttämällä seuraat omien tietojesi käyttöä. Palvelu ilmoittaa Suomen Asiakastieto Oy:n luottotietorekisteriin tehdyistä luottotietokyselyistä. Jos joku toinen yrittää tehdä ostoksia tai ottaa lainaa nimissäsi saat siitä erittäin todennäköisesti ilmoituksen, koska valtaosa Suomen luottotietokyselyistä tehdään Suomen Asiakastieto Oy:n rekisteristä. Kun saat tiedon luottotietokyselystä täysin yllättäen, ota yhteyttä suoraan kyselyn tehneeseen yritykseen tai Suomen Asiakastietoon (yhteystiedot). Palveluun kuuluu myös identiteettivarkauksiin erikoistunut puhelin- ja sähköpostituki, joka auttaa sinua jos epäilet, että kyseessä on identiteettivarkaus.
Tutustu Tietovahti-palveluun.

Tietoa voidaan lähettää internetissä kahdella eri tavalla, avoimella tai salatulla yhteydellä. Kuten nimikin kertoo, avoin yhteys on helpommin luettava ja riskialtis, kun taas salattu yhteys suojaa tietojasi tehokkaammin vakoilulta. Salattu sivusto alkaa merkeillä https:, jossa S-kirjain osoittaa suojattua yhteyttä. Jos verkkosivun osoite alkaa vain http:-yhdistelmällä (ilman s-päätettä), on kyse avoimesta yhteydestä, jolloin sivustolle ei kannata syöttää henkilö- tai luottokorttitietoja. Moni selain huomioi tämän myös esimerkiksi varoituksella tai huomioikonilla.

Tutki sivuston taustoja hakukoneen avulla (Google, Bing, tms.), jos et tunne sitä entuudestaan. Usein verkosta löytyy muiden käyttäjien kokemuksia. Huomaa myös, että myös huijarit saattavat kehua omia sivujaan luotettavuuden rakentamiseen. Jos päädyt syöttämään henkilö- ja/tai luottokorttitietosi epäilyttävälle sivulle, ole heti yhteydessä pankkiisi.