Asiakastieto Media

Identiteettivaras ei enää kärähdä kielivirheisiin - tarvitaan parempia suojakeinoja

Artikkeli27.04.2022

Identiteettivaras ei enää kärähdä kielivirheisiin - tarvitaan parempia suojakeinoja

Henkilökohtaisten tietojen urkinta on kasvava ja kehittyvä rikollisuuden ala. Identiteettivaras on usein entistä taitavampi ja huijausviestit yhä uskottavampia.

Suomen kieli turvasi meitä pitkään, koska erilaiset huijaukset oli helppo tunnistaa huonosta kieliasusta ja kirjoitusvirheistä. Valitettavasti rikolliset ovat suomen kielen oppituntinsa istuneet ja osaavat tehdä uskottavan oloisia huijausviestejä. Kieliasun lisäksi verkkosivuja kopioidaan lähes yksi yhteen, jolloin rikoksen onnistumisen todennäköisyys kasvaa merkittävästi. Jos sattumalta henkilö vielä odottaa itse tilaamaansa postipakettia, on onnistuneen tietovarkauden soppa usein valmis.

”Kuka tahansa meistä voi joutua petoksen uhriksi, koska kiireessä ei aina kiinnitä pieniin asioihin tarpeeksi huomiota”, henkilötietoturvapalveluista Suomen Asiakastiedossa vastaava Johanna Iisalo kommentoi. 

”Omaa riskiä voi kuitenkin pienentää suojaamalla omia henkilökohtaisia tietojaan, huolehtimalla tietokoneen tietoturvasta ja toimimalla verkossa harkintaa käyttäen. Kiireen tuntu on henkilötietovarkaan keino saada rikoksia onnistumaan”, hän jatkaa.

Mikä on identiteettivarkaus? Lue lisää

Miten petoksiin voi varautua?

Vaikka rikolliset kehittävät jatkuvasti omaa toimintaansa, omalla huolellisuudella ja terveellä varovaisuudella voi rajata merkittävästi petoksen uhriksi joutumisen riskejä. 

”Viestit ja verkkosivut saattavat näyttää lähes aidoilta, mutta verkkosivun linkki on usein paljastava tekijä. Kannattaakin aina ennen klikkausta viedä hiiren kursori linkin päälle ja katsoa, mihin linkki johtaa”, Iisalo paljastaa.

Hän antaa myös esimerkin. Jos oikean yrityksen linkki olisi aitoyritys.fi, voisi väärennetty linkki olla aitoyritys-2.fi

Omia tietojen suojaaminen on myös tärkeää, koska jo pelkällä henkilötunnuksella voi henkilötietovaras aiheuttaa suurta hallaa.

”Kaikki verkkokauppiaat eivät tarkasta esimerkiksi henkilön osoitetta, joten identiteettivaras voi henkilötunnuksella ja nimellä tilata laskua vastaan tavaroita toiseen osoitteeseen. Onneksi yhä useampi verkkokauppias toimii vastuullisesti ja selvittää ostajan taustat huolellisesti. Se pienentää merkittävästi petosten riskiä”, Iisalo kertoo.

Omia henkilötietoja ei kannata levittää tarpeettomasti verkossa tai missään muuallakaan. Henkilökohtaisten asiakirjojen tuhoaminen ennen paperikierrätykseen viemistä on tärkeää.

”Sosiaalisessa mediassa ei kannata kertoa itsestään sellaista, jota identiteettivaras voi hyödyntää, kuten terveystiedot, lomamatkat, tarkka osoite, lasten tiedot jne. Voit esimerkiksi miettiä, mitä kertoisit satunaiselle vastaantulijalle itsestäsi ja pitää saman logiikan myös verkossa”, Johanna Iisalo ohjeistaa.

Tietovahti-turvapalvelu heittää kapuloita identiteettivarkaiden rattaisiin

Jos identiteettivarkaudet pelottavat sinua, voit hankkia myös Tietovahti-turvapalvelun. Sen avulla voi seurata omia tietojaan ja saada ilmoituksen, jos tietoja yritetään käyttää väärin.

”Tietovahti on melko edullinen tapa rauhoittaa omaa mieltä ja hankaloittaa identiteettivarkaiden toimintaa. Omasta mielestäni palvelussa on parasta tukipalvelu, joka pahimman tapahtuessa osaa neuvoa ja ohjeistaa tilanteen selvittämiseksi”, Iisalo päättää. 

Omatieto.fi-verkkopalvelusta voit ostaa Tietovahti-turvapalvelun. Sen avulla seuraat ja suojaat omia tietojasi. Palvelun kuukausimaksu on 7,90 € ja palvelun voi ostaa myös edullisemmalla vuoden ennakkomaksulla 59,40 €.

Liitteet

Yhteyshenkilöt

Väliaikaiskuva

Emmi Paajanen

Lehdistökontakti

PR & Content Specialist

emmi.paajanen@asiakastieto.fi

+358 (45) 123 8804