Lainakatto on vain laastari
Blogikirjoitus26.04.2017
Asuntolainojen rajaamisesta eli niin sanotusta lainakatosta on käyty ankaraa keskustelua viime aikoina. Ylivelkaantumisen ehkäisy on kannatettava tavoite, mutta onko lainakatto loppujen lopuksi tehokas keino ohjata kuluttajia välttämään liiallista velanottoa?
Lainakaton puute ohjauskeinona on se, että sillä voidaan vaikuttaa vain osaan kuluttajan lainanottomahdollisuuksista. Kattoahan voi kiertää yksinkertaisesti ottamalla sen ylittävä rahoitus muuna luottona. Tämähän toki vain pahentaa tilannetta, koska erillisiä lainoja on kuitenkin lyhennettävä yhtä aikaa. Lainakaton merkitystä vähentänee sekin, että asuntolainojen korkovähennysoikeus on pienentynyt ja tulevaisuudessa poistunee kokonaan. Silloin ei mitään merkittävää kannustetta tai pakkoa leimata laina asuntoluotoksi enää edes ole. Sinänsä korkojen verovähennysoikeuden poistaminen on aivan oikea toimenpide ja toivottavasti vaikuttaa asuntojen hintakehitykseen rauhoittavasti.
Tärkeintä niin valvojan kuin rahoittajan näkökulmasta olisi se, että luottopäätöksissä huomioitaisiin luottoa hakevan henkilön tai kotitalouden kokonaisvastuut eli kaikkien lainojen kokonaismäärä ja niiden tuoma kokonaiskustannus. Eli fokuksessa pitää olla kuluttajan kokonaislainanhoitokyky.
Kokonaisnäkymä kuluttajan olemassa oleviin vastuisiin edellyttää positiivisen luottotiedon hyödyntämistä, mutta sitähän meillä Suomessa on tarjolla vain rajoitetusti. Ainoa aito positiivinen tieto tulee Asiakastiedon kuluttajaluottojen jakamisjärjestelmästä, jossa kuluttajan suostumuksella luotottaja voi saada tiedon muiden palvelua käyttävien, kulutusluottoa myöntävien yritysten saatavista kyseiseltä kuluttajalta. Jakamisjärjestelmä kunnioittaa kuluttajan yksityisyyttä ja päätösvaltaa, koska se edellyttää kuluttajan suostumusta eikä siitä synny rekisteriä, johon esimerkiksi hakkeri voisi tunkeutua. Se on luotottajien näkökulmasta joustava ja kustannustehokas ja ennen kaikkea mahdollistaa parempien päätöksien tekemisen. Eli vähemmän laastaria ja enemmän oikeata positiivista tietoa.
Jukka Ruuska