Maksuhäiriöissä jälleen uusi ennätys – nopeat korjauskeinot tarpeen

Tiedote02.07.2018

Maksuhäiriöisten henkilöiden määrä on jatkanut alkuvuonna kasvuaan. Suomen Asiakastieto Oy:n rekisterissä oli kesäkuun lopussa yli 379 000 henkilöä, mikä on jälleen uusi ennätys. Maksuhäiriöisten henkilöiden määrä on kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta 2009 lähtien.

Yli puolet kaikista tällä hetkellä Asiakastiedon rekisterissä olevista henkilöistä on saanut uusia merkintöjä tämän vuoden aikana. Keskimäärin jokaisella rekisteröidyllä on 15 merkintää. Valmiiksi ylivelkaantuneet ovat edelleen aktiivisia luottomarkkinoilla. Velkaantuminen jatkuu ja moni yrittää hoitaa ongelmaa uudella luotolla.

”On tärkeää ymmärtää, että varsinainen ongelma on ns. monivelkaisuus. Samoilla henkilöillä on asuntolainaa, kulutusluottoa, avoimia korttiluottoja, kuukausimaksullisia palveluita jne. Yllättävän monen suomalaisen ongelma on myös pelaaminen, johon rahaa uppoaa holtittomasti”, kertoo liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen Suomen Asiakastieto Oy:stä.

Positiivinen tieto ehkäisee ongelmia

Suuri osa kuluttajien uusista maksuhäiriömerkinnöistä tulee esimerkiksi julkisoikeudellisista maksuista, kuten terveyskeskusmaksuista ja muista saatavista, joita varten ei tehdä varsinaista luottopäätöstä. Rahaluottoa myöntävät yritykset sen sijaan tekevät harkintaan perustuvan luottopäätöksen, johon kannattaa hyödyntää ns. positiivista tietoa hakijan muista luotoista ja niiden hoitamisesta. Asiakastiedon ylläpitämässä positiivisen luottotiedon jakamisjärjestelmässä on tällä hetkellä mukana yli 30 kulutusluottoa myöntävää yritystä ja pankkia.

”Tieto ehkäisee ylivelkaantumista, sillä järjestelmässämme mukana olevat yhtiöt hylkäävät runsaasti hakemuksia, koska henkilöillä on liikaa luottoa tai maksuviiveitä jo ennestään. Se on aivan perusteltua, sillä uuden luoton myöntäminen valmiiksi ylivelkaantuneelle ei ole järkevää liiketoimintaa eikä hyväksi myöskään henkilölle itselleen”, Muhonen painottaa.

Alkuvuoden perusteella Asiakastieto ennakoi, että järjestelmän tietoja käyttäen tehdään vuonna 2018 noin puolta miljoonaa suomalaista luotonhakijaa koskevia luottopäätöksiä. Järjestelmää hyödyntävät yhtiöt tarkistavat hakijan henkilöllisyyden lisäksi maksuhäiriöt ja muilta mukana olevilta yhtiöiltä avoimet luotot sekä niiden hoitamiseen liittyvät tiedot. Kyselyt tehdään aina luotonhakijan suostumuksella.

”Kuluttajien maksuhäiriöt lisääntyisivät ilman positiivista luottotietoa vielä huomattavasti nykyistäkin nopeammin”, Jouni Muhonen toteaa.

Nopeat keinot käyttöön

Parhaillaan oikeusministeriössä selvitetään positiivisen luottotiedon tarpeellisuutta. Lisäksi eduskunnassa etenee aloite ns. pikavippien sääntelyn uudistamisesta. Jouni Muhosen mielestä on hyvä, että asioista keskustellaan, mutta näissä tapauksissa ehdotetut toimet ovat joko liian hitaita tai liian pieniin yksityiskohtiin kohdistettuja, jotta ne auttaisivat ratkaisemaan pahenevaa ylivelkaantumisongelmaa.

”Vastuullinen päätös minkä tahansa luoton myöntämisestä pitää pystyä perustamaan hakijan kokonaisvelkaantuneisuuden ja -maksukyvyn perusteella. Siksi tieto kaikkien luotonhakijoiden velkaantuneisuudesta on saatava käyttöön kattavasti ja mahdollisimman pian. Tästähän Suomessa vallitsee jo hyvä yhteisymmärrys, mutta uuden positiivisen rekisterin perustaminen valitettavasti kestäisi aivan liian pitkään”, Jouni Muhonen toteaa.

Tieto helpottaa asiointia

Jouni Muhonen korostaa, että luotonhakijan maksukyvyn arvioinnissa välttämättömän tiedon helppo, digitaalinen saatavuus palvelee kaikkia kuluttajia, liike-elämää ja yhteiskuntaa. ”Kaikki haluavat, että asiointi on helppoa. On tärkeää, että maksukykyisen asiakkaan tiedot pystytään tarkistamaan ilman, että tämä joutuu itse toimittamaan esimerkiksi paperilla dokumentteja tuloistaan tai menoistaan, kun haluaa ostaa vaikkapa television luotolla tai ottaa kulutusluoton”, Jouni Muhonen havainnollistaa.

Lisätietoa:
Liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen, puh. 010 270 7408, jouni.muhonen@asiakastieto.fi

Liitteet