Palvelumuotoilu ja MyData – uusi aikakausi

Artikkeli21.12.2018

Suomi on perinteisesti ollut tiennäyttäjä finanssialan digitalisoinnissa. Pitkälti sen ansiosta nyt on tilaisuus näyttää, mihin voimme päästä palvelumuotoilussa GDPR:n ja MyDatan avulla.

Lähtökohtamme finanssialan digitalisointiin on mahdollisimman hyvä standardointiperinteiden, kilpailua edistävien infrastruktuurien, edistyksellisten verkkopankkien, Real Time Economy -ohjelman ja MyData.org:n pääkonttorin ansiosta.

Nyt nähdään jo laajasti, että regulaatio (SEPA, PSD2 ja GDPR) ja lohkoketjuteknologia yhdessä ajavat sekä automatisaatiota, reaaliaikaa että palvelumuotoilua uusille tasoille. Päivänselvää on, että tähän tuottavuusloikkaan on erittäin suuri tarve sekä Suomessa että Euroopassa.

Euroopan ensimmäinen reaaliaikatalous

Kun valtiovarainministeriön tavoitteena nyt on tehdä Suomesta Euroopan ensimmäinen reaaliaikatalous, on syytä palata lyhyesti historiaan.

Talousprosessien automatisointi eteni Suomessa uusille tasoille jo 70- ja 80-luvuilla, mutta tämä ei vielä poistanut kansalaisten ja yritysten tarvetta tehdä tallennustyötä esimerkiksi laskujen maksuissa. Osasyy voi olla, ettei kansalaisen työtunneille (kun syötettiin aina vain pitempiä viitenumeroita ja muita tietoja) lasketa Suomessa vieläkään mitään hintaa (Saksan arviointineuvosto käyttää 20€/tunti). 90-luvulla tuotiin sitten ensimmäisenä maana verkkolaskutus, jossa pelkkä maksun hyväksyminen riitti. Palvelun parannuksesta tämä lähti siis liikkeelle. Pitkä tie on kuvattu tarkemmin tässä.

Sitten kun (yllättäen ja pyytämättä) Valtiokonttorin, Kuntaliiton ja EK:n analyysit yhteenlaskettuna kertoivat, että hyväksymisprosessien ja maksatuksen automatisointi saapuvien laskujen osalta johtaisi kolmen miljardin säästöön per vuosi, tunsimme jo itsemme tuottavuusloikkasankareiksi.

Dataa on monenlaista ja joka paikassa

Data on talouden kannalta tänään jo tärkeimpiä raaka-aineita ja sen ”omistuksesta” on käyty paljon keskustelua. GPDR oli tässä erityisen tärkeä askel ja MyData.org ajaa nyt myös sen laajempaa käyttöä palvelunmuotoilussa. Sitran IHAN-projekti on tällä saralla hyvin tärkeä aloite.

Rakenteista, standardoitua ja verifioitua dataa on tähän asti tarvittu talousprosessien automatisointiin. Nyt nähdään, että tämä data on myös erittäin tärkeässä roolissa uuden ajan palvelumuotoilussa.

Reaaliaikaiset tiedot samassa standardissa verkkolaskuista ja e-kuiteista tulevat tuomaan lähes 25 miljardia rivitietoa EAN-tasolta big dataan myös talousennustamisen parantamiseksi tulevaisuudessa. RTE:n ykköstavoite tulorekisteri alkaa tuottaa reaaliaikaiset tulotiedot ensi vuonna. Lisää tästä.

Maksuliikedirektiivi (PSD2) tien näyttäjänä

Maksuliikedirektiivin tavoitteena on, että kansalainen voi vapaasti valita applikaation, jolle hän antaa valtuuden käydä hakemassa hänen tililtään rahaa ja tiliotteita. Standardoinnin ansiosta tämän pitää toimia samalla tavalla ”Rovaniemellä ja Roomassa”.

Edistyksellinen tilitoimistoväki näki Taltio-ohjelmassa tilaisuuden parantaa palvelujaan ja lisätä tervettä kilpailua ajamalla samanlaista standardointia ja avoimia tietovarantorajapintoja applikaatioille, joita käytetään tulosten, taseiden, ALV-raporttien jne. tekemiseen. Työ jatkuu nyt viiden Pohjoismaan yhteistyönä Nordic Smart Government 3.0 -nimellä. Tavoitteena pitää olla Accounting Service Directive – ilman regulaatiota sisämarkkinakehitys on aivan liian hidas – ja tämä tulee tietenkin koskemaan kaikkea dataa.

Elämäntilanne on mitä konkreettisin lähtökohta palvelun muotoilussa

Palveluiden digitalisoinnissa on pitkin matkaa pyritty personointiin ja kustomointiin, mutta tähän asti kehitystä on rajoittanut vaikeudet saada mukaan ao. organisaation ulkopuolella oleva data. GDPR:n, MyDatan ja PSD2-mallin ja lohkoketjuteknologian myötä tilanne muuttuu radikaalisti.

MyData ja IHAN-hanke ajavat ihmislähtöistä palvelunkehitystä, ja silloin haetaan dataa elämäntilanteisiin (kotona ja töissä). Tämä on myös kerronta, jota on helppo ymmärtää (toisin kuin pannuhuoneen lohkoketjut, tekoälyt jne.) ja joka sen takia saa vauhtia kehitykseen. Tässä mallissa datan ”omistaja” voi valtuuttaa tilanteeseen sopivan luotetun palveluntarjoajan hakemaan tarpeellista dataa kaikkialta (GDPR mahdollistaa). Monessa tapauksessa tällaiseen tilanteeseen kannattaa myös tuoda big dataa ja tehdä asiakkaalle tekoälyn avulla parhaat mahdolliset ehdotukset.

Paalupaikkoja on – löytyykö kaasupoljin?

Suomella on nyt pitkän kehitystyön ja ennakkoluulottoman MyData-hankkeen ansiosta paljon paalupaikkoja. Varsin konkreettinen kehitystyö on tänä syksynä muodostanut laajan rintaman, vaikka siiloutuminen edelleen haittaa. Ilman tiivistä yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä emme pääse riittävän nopeasti eteenpäin. Yritykset eivät yksin kykene pitkäjänteisiin ekosysteemi- ja standardointihankkeisiin – tarvitaan myös sekä rahoitusta että pakottavaa lainsäädäntöä.

Ja koska meidän pitää edistää Euroopan mallia, tarvitaan vielä isompi jalka kaasupolkimelle. Sen löytäminen ei pitäisi olla vaikeata.

Bo Harald

Hallituksen jäsen, Asiakastieto Group