Romakkaniemi: Korona on kulttuurillinen vallankumous

Artikkeli14.12.2020

Yritysten todellinen taloustilanne paljastuu ensi vuonna. Samoin se, ketkä selviävät kulttuurillisesta vallankumouksesta voittajina eli saavat teknologiasta, työelämän muutoksesta ja vastuullisuudesta kilpailuetua.

Koronarokote palauttaa Suomen vuonna 2021 normaaliin arkeen, mutta sitä ennen jokaisessa yrityksessä joudutaan miettimään muutamia tärkeitä kysymyksiä. Minkälaisista lähtökohdista yritykset ja kuluttajat normaaliin arkeen palaavat? Milloin paluu tapahtuu? Ja miltä uusi arki näyttää?

Vastauksilla on iso vaikutus muun muassa investointihalukkuuteen ja palkkaukseen.

Positiiviset uutiset ensin. Suomen talous ei ole sukeltanut niin pahasti kuin keväällä ennakoitiin. Samoin yritysten kriisinsietokyky on yllättänyt asiantuntijat, eikä konkurssien aaltoa tai massairtisanomisia ole vieläkään tullut. Toisaalta Suomi velkaantuu vauhdilla. Lisäksi yritysten todellinen taloustilanne paljastuu vasta ensi vuoden helmikuussa. Syynä on väliaikainen laki, jolla on rajoitettu velkojien oikeutta hakea yritys konkurssiin.

Asiakastiedon Datakatsauksen mukaan konkurssiin asetettuja yrityksiä oli marraskuun loppuun mennessä kaksi prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Luku on 13 prosenttia pienempi viime vuoteen verrattuna. Trattaprotestit olivat puolestaan kymmenen prosentin kasvussa. Tratta on yrityssaatavien perintään käytettävä maksukehotus.

– Yritykset menevät eteenpäin nyt dopingilla. Väliaikainen laki näkyy voimakkaasti luvuissa. Lisäksi yritystuet ja velkojien pitkämielisyys selittävät kriisinkestävyyttä. Tilastot eivät anna oikeaa kuvaa yritysten todellisesta maksuvalmiudesta, sanoo Asiakastiedon toimitusjohtaja Jukka Ruuska.

Odotettavissa konkursseja

Ruuska on ensi keväästä hyvin huolestunut. Silloin konkurssitilastoihin on luvassa piikki. Onko väliaikainen laki ollut sitten hitti vai huti?

– Jos koronasta olisi selvitty yhdellä aallolla, niin sanoisin hitti. Aikaa kuluu vielä kauan ennen kuin rokotteilla on oikeasti vaikutusta. Pelkään, että konkursseja on vain lykätty eteenpäin. Lisäksi voi kysyä, onko luova tuho jäänyt lain takia toteutumatta, Ruuska pohtii.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi (kuvassa) uskoo epävarmuuden jatkuvan ainakin alkuvuonna. Joulukuussa julkaistussa jäsenkyselyssä on tosin nähtävissä positiivisia signaaleja etenkin rakentamisessa ja teollisuudessa. Pahimmat uhkakuvat eivät ole toteutuneet.

– Lähes joka neljäs vastasi konkurssiriskin nousseen merkittävästi koronan takia. Aiempiin kyselyihin verrattuna pelot ovat vähän huojentuneet. Pinnan alla on jotain, mutta en usko valtaviin konkurssimääriin. Rokote ei ole kuitenkaan mikään pelastava taikaisku, hän arvioi.

Jukka Ruuska on huolissaan myös kuluttajien kasvavista maksuhäiriöistä. Asiakastiedon rekisterissä lähes 400 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä.

– Perushuoleni tulee siitä, että maksuhäiriöt ovat kasvaneet hyvinäkin vuosina. Ihmisten ylivelkaantuminen heijastuu kaikkeen. Se poissulkee ison osan suomalaisista täysitehoisesta kuluttamisesta. Negatiivinen kehitys jatkuu ensi vuonna, vaikka kulmakerroin ei ole niin jyrkkä kuin yrityksillä, Ruuska sanoo.

Digitalisaatio kilpailuetuna

Korona on pakottanut yritykset uudistumaan. Ensi vuoden aikana selviää, ketkä ovat onnistuneet saavuttamaan teknologiasta ja työelämän muutoksesta kilpailuetua. Romakkaniemen mukaan paluuta vanhaan ei enää ole.

– Tämä on ollut kulttuurillinen vallankumous. Tekniset mahdollisuudet verkkokauppaan ja etätöihin ovat olleet vuosikausia, mutta vasta korona toi loikan. Joukkoon mahtuu voittajia ja häviäjiä. Osa yrityksistä on onnistunut digitalisaatiossa, mutta osalla on myös negatiivisia kokemuksia, hän kertoo.

Työelämän muutos vaikuttaa paljon yritysten johtamiseen ja esimiestyöhön. Kontrolloimisen ja työtuntien seuraamisen sijaan ihmisiä pitää osata innostaa ja seurata tuottavuutta.

– Esimerkiksi esimiesten ja alaisten välinen yhteydenpito on korona-aikana jouduttu miettimään täysin uusiksi, Romakkaniemi jatkaa.

Vastuullisuus on megatrendi

Vastuullisuus on iso teema myös ensi vuonna, ja se on syytä ottaa tosissaan kaiken kokoisissa yrityksissä. Vastuullista toimintaa edellyttävät kuluttajien lisäksi asiakasyritykset.

Vastuullisuus jaetaan perinteisesti kolmeen eri luokkaan (ESG): ympäristö-, sosiaalinen ja hallinnollinen vastuu. Yritysten johdon täytyy pohtia, miten ilmastonmuutos ja sen ympärille syntyvä regulaatio vaikuttavat liiketoimintaan ja kannattavuuteen.

– Meillä on tänä vuonna koulutettu paljon yrityksiä hiilijalanjäljestä. Lähtötaso on aika kirjava riippuen toimialasta. Joka tapauksessa yrityksissä on nyt ymmärretty vastuullisuuden merkitys ja se, että vastuullinen toiminta säästää myös rahaa, Juho Romakkaniemi sanoo.

Asiakastieto on niin ikään panostanut vastuullisuuteen, sillä yhtiö aikoo olla hiilineutraali vuonna 2023. Ruuskan mukaan paljon suurempi vaikuttavuus on kuitenkin Asiakastiedon vastuullisuustietokannalla, jonka perusteella yhtiö tekee Vastuullisuusraportin kaikista suomalaisista osakeyhtiöistä. Myös muut palvelut tukevat Asiakastiedon asiakkaiden tavoitteita erityisesti hallinnollisesta vastuullisuudesta.

– Tällä palvelulla on iso merkitys. Raporttien avulla asiakkaat voivat tehdä vastuullisia päätöksiä. Tiedoista selviävät muun muassa ympäristörikkomukset, Ruuska kertoo.

Lue lisää yritysten vastuullisuusdatasta

Teksti: Kimmo Koivikko
Kuva: Roni Rekomaa