Uusien osakeyhtiöiden perustamisinto taittui vasta huhtikuussa

Artikkeli06.05.2020

Koronakriisi laimensi uusien osakeyhtiöiden perustamisintoa huhtikuun puolivälin jälkeen. Tammi-maaliskuussa yrityksiä perustettiin vielä paljon enemmän kuin viime vuonna.

Uusien osakeyhtiöiden perustamisvauhti jatkui hurjana koko alkuvuoden, kunnes koronakriisi jarrutti myös yritysten perustamisintoa. Suomeen syntyi alkuvuonna Asiakastieto Groupin aineiston mukaan 6 800 uutta osakeyhtiötä eli 13 prosenttia enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Näin ollen osakeyhtiöitä perustetaan keskimäärin 2,4 joka tunti. Ennen koronaepidemiaa kasvuvauhti oli jopa 40 prosenttia. Asiakastieto tutki uusia osakeyhtiöitä aikaväliltä 1. tammikuuta–27. huhtikuuta.

Koronan vaikutukset alkoivat näkyä huhtikuun puolivälin jälkeen. Huhtikuusta on tulossa ensimmäinen kuukausi, jolloin uusia osakeyhtiöitä syntyy vähemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana.

Toiminimiyritysten suosio on ollut pidempään laskussa. Perustettujen osakeyhtiöiden määrä ohitti toiminimiyritykset suosiossa 2019. Ilmiötä selittää osaltaan se, että osakeyhtiöiltä poistui heinäkuussa vaatimus 2 500 euron alkupääomasta.
Suosituimmat toimialat ovat viime vuoden tapaan liikkeenjohdon konsultointi, rakennuspalvelut, ohjelmistoala, kiinteistöala, vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen kauppa, maaliikennepalvelut ja muut henkilökohtaiset palvelut.

Myöskään miesten ja naisten välinen kuilu ei ole kaventunut vuoden aikana. Neljä viidestä osakeyhtiön perustajasta on miehiä.

Osaamistaso vaihtelee

Suomen Uusyrityskeskukset ry:n toimitusjohtaja Susanna Kallama on havainnut, että yritysneuvonnasta apua hakevat kysyvät nyt, kannattaako yrityksen perustaminen lykätä syksyyn.

– Saa nähdä, tuleeko syksyllä kunnon piikki. Joka tapauksessa koronakriisi johtaa väkisinkin yrityskannan uudistumiseen. Itse en usko, että rohkeus perustaa yrityksiä pienenisi. Yrittäjyys on kuitenkin yhteiskunnan sisään rakennettu moottori, Kallama arvioi.

Hänen mukaansa osakeyhtiön perustaminen ei ole itseisarvo, vaan aloittavan yrittäjän pitää miettiä ensisijaisesti yhtiömuotoa oman liiketoimintansa kannalta.

– Osakeyhtiö on hyvä, jos yrittäjiksi ryhdytään esimerkiksi yhdessä. Sen toivoisin lisääntyvän, koska tiimissä on pienemmät riskit ja kasvun saavuttaminen on nopeampaa, Kallama sanoo.

Uusyrityskeskusten neuvonnan avulla perustetaan joka vuosi 7 000–8 000 uutta yritystä. Iso osa jää myös perustamatta, jos liikeidea ei toimi tai laskelmat eivät täsmää kannattavaan liiketoimintaan.

Laskelmat tuottavat alkaville yrittäjille edelleen suurinta päänvaivaa.

– Yrittäjien valmiudet vaihtelevat. Osalle joudutaan aloittamaan sparraaminen aika alusta. Neuvonnan avulla pystytään kuitenkin parantamaan perustettujen yritysten eloonjäämismahdollisuuksia, sillä yli 80 prosenttia neuvoa saaneista yrityksistä on vielä toiminnassa viisi vuotta perustamisen jälkeen, Kallama kertoo.

Kokeilukulttuuri sallii epäonnistumisen

Turun yliopiston yrittäjyyden professori Jarna Heinonen ei myöskään usko koronakriisin lannistavan yrityksen perustamista suunnittelevia. Hän on tehnyt yrittäjyystutkimusta yli 20 vuotta ja suomalainen yhteiskunta on muuttunut vuosien aikana selvästi yrittäjyysmyönteisemmäksi.

– Opiskelijoiden keskuudessa yrittäjyydestä puhutaan entistä enemmän ja erilaisia yrittäjyysverkostoja on paljon. Suomeen on syntymässä kokeilukulttuuri, joka vie myös epäonnistumisen stigmaa pois, Heinonen sanoo.

Raja-aitojen kaatuminen näkyy siinäkin, että yrittäjyys on yhä useammin yksi valinta muiden joukossa. Samalla tuhannet suomalaiset toimivat sivutoimisina yrittäjinä eli saavat samanaikaisesti tuloja niin palkkatöistä kuin yrittäjänä.

– Kriisiaikoina parhaiten pärjäävät nopeat ja ketterät. Ne pystyvät tunnistamaan muutokset ja reagoimaan niihin. Esimerkkejä on paljon. Henkiset valmiudet ovat iso apu kriisitilanteissa, Heinonen kertoo.

Uudella sukupolvella vahva arvomaailma

Nuori Yrittäjyys ry:n toiminnanjohtajan Virpi Utriaisen mukaan uusi yrittäjäsukupolvi nojaa vahvasti omiin arvoihinsa ja kokee, että omalla työllä on merkitystä.

– Nuoret haluavat vaikuttaa lähiympäristöön. He tietävät hirveän hyvin, mitä heille jää jäljelle kaikesta kulutuksesta maapallolla. Yritysideoissa korostuvat vastuullisuus ja kiertotalous, Utriainen sanoo.

Toiminnanjohtajan mainitsemat teemat näkyivät vahvasti Vuosi yrittäjänä -ohjelman huipentaneen Uskalla yrittää -kilpailun finaaliyritysten liiketoiminnassa. Kuluvan lukuvuoden aikana noin 3 500 nuorta osallistui ohjelmaan ja perusti lähes 1 500 oikealla rahalla toimivaa harjoitusyritystä.

– Korona ei ole vaikuttanut negatiivisesti nuorten haluun ryhtyä yrittäjiksi. Päinvastoin. Into on lisääntynyt, sillä se on mahdollisuus työllistää itse itsensä, Utriainen kertoo.

Vuosi yrittäjänä -ohjelman läpikäyneistä nuorista 12 prosenttia perustaa yrityksen.

Utriainen uskoo vahvasti yrittäjyyskasvatukseen paitsi yrittäjävalmiuksien myös työelämätaitojen kehittäjänä. Yhdistys perustaa Suomeen kymmenen aluetoimistoa, jotta kaikilla nuorilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet oppia yrittäjyyttä.

– Nuoret ovat täysin ennakkoluulottomia ja rohkeita. Toisaalta he tarvitsevat ymmärrystä eri rahoitusinstrumenteista. Ne opitaan sitten matkan varrella, Utriainen sanoo.

Teksti: Kimmo Koivikko

Liitteet